OPETUSMINISTERIÖN PÄÄTÖS, Sisältävät ohjeet elokuvien tarkastusta varten Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1935. Opetusministeriö on tänään noudatettavaksi vahvistanut seuraavat OHJEET elokuvien tarkastusta varten. Yleiset määräykset: 1§ Filmejä, jotka ovat uskonnollista tai siveellistä tunnetta tahi yleisiä oikeudellisia periaatteita loukkaavia tahi jotka ovat omiaan vaikuttamaan raaistuttavasti, ei saa hyväksyä esitettäviksi. Esitettäväksi ei saa myöskään hyväksyä filmiä, joka on omiaan ohjaamaan katsojan myötätunnon rikoksen, vääryydeen ja pahuuden puolelle taikka saattamaan laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjetyksen halveksimisen alaiseksi. 2§ Käsiteltäessä realistisia, trivialeja, vastenmielisiä tai järkyttäviä, vaikkakaan ei sinänsä kiellettäviä aiheita, esim. suuria onnettomuustapauksia, on noudatettava hyvää makua ja tahdikkuutta. 3§ Filmeissä, filmin nimessä tai ohjelmalehtisessä ei ole sallittava sopimattomia, kaksimielisiä tai raakoja tekstejä. Huomiota tulee myös kiinnittää elokuvateatterien mainoskuvien sopivaisuuteen. Yksityiskohtaiset määräykset 4§ Esitettäväksi ei pidä hyväksyä filmiä, jossa 1) tehdään pilkkaa Jumalasta tai uskonnosta; 2) Jumalan ja Vapahtajan ruumiillinen esittäminen tai raamatullisten aiheiden käyttö tapahtuu muussa kuin puhtaasti uskonnollisessa ja rakentavassa tarkoituksessa; 3) pyhät uskonnolliset toimitukset ja juhlamenot ja niiden suorittajat esitetään loukkaavassa, halventavassa tai ivallisessa valossa; tai jossa 4) pyhiä nimiä ja sanoja käytetään epäkunnioittavasti. 5§ Filmiä, jonka esitys herättää halua tai voi olla opastuksena rikoksen jäljittelyyn tahi jossa rikollinen juoni tai rikollinen henkilöaines on vallitsevana ja pääasiallisena osana, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi. 6§ Esitettäväksi ei saa hyväksyä filmiä, jossa 1) surmaamiskohtaus tai itsemurha esitetään yksityiskohtaisesti tai tavalla, joka kiihottaa mieliä; 2) esitetään pitkittyvää ja raakaa ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa julmuutta, verenvuodatusta ja kidutusta, epäinhimillisiä poliisikuulustelutapoja tahi raakoja tappelukohtauksia; 3) oman käden kosto esitetään ihannoivassa valossa; 4) hirttämistä, mestaamista, roviolla polttamista,sähkötuolin käyttämistä ym. siihen verrattavaa esitetään yksityiskohtaisesti; 5) varkauksia, ryöstöjä, lapsenryöstöjä, murtoja, murhapolttoja, junien, siltojen ja rakennuksten y.m. räjäyttämisiä rikollisessa tarkoituksessa esitetään menetelmään nähden yksityiskohtaisesti; 6) esitetään ampuma-aseiden käyttöä rikollisessa tarkoituksessa, paitsi milloin sen lyhyt esittäminen filmin muuten hyväksyttävälle toiminnalle on välttämätöntä; 7) esitetään salakuljetusmenetelmiä yksityiskohtaisesti; 8) esitetään huumausmyrkkyjen kauppaa ja käyttöä tavalla, jonka voi katsoa vaikuttavan vahingoittavasti; tai jossa 9) esitetään väkijuomien raakoja ja pitkällisiä käyttämiskohtauksia ja niihin liittyvää rivoa elämää. 7§ Filmiä, joka loukkaa avioliiton ja kodin pyhyyttä tahi joka johtaa ajattelemaan, että alhaiset sukupuolisuhteet ovat luvallisia tai yleisesti esiintyviä asioita, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi. Sama olkoon noudatettavana filmiin nähden, jossa aviorikosta, juonen perustana, esitetään tarpeettoman tyhjentävästi tai siten, että se näyttää oikeutetulta ja käy houkuttelevaksi. 8§ Erotiikkaa, kiihkeitä suutelemista ja syleilemistä, irstaita vihjailuja, asentoja, sanoja ja eleitä samoinkuin loukkaavia makuuhuone ja kylpyhuonekohtauksia esittäviä elokuvia ei ole hyväksyttävä esitettäväksi. Sama olkoon noudatettavana elokuviin nähden, joissa esitetään huonomaineisiin paikkoihin liittyviä ja niissä tapahtuvia kohtauksia taikka nuoren henkilön asteettaista turmeltumista, mikäli se ei tapahdu selvästi varoittavassa mielessä. Mikäli filmin muuten hyväksyttävään juoneen oleellisesti kuuluu eroottisia kohtauksia, voidaan filmi hyväksyä esitettäväksi vain, jos tämmöiset kohtaukset eivät ole omiaan vaikuttamaan kiihottavasti katsojiin. 9§ Esitettäväksi älköön hyväksyttäkö filmiä, jossa esitetään 1) sukupouolielämän luonnottomuuksia ja viittauksia niihin; 2) valkoista orjakauppaa, ellei se taphdu selvästi varoittavassa tarkoituksessa; 3) sukupuoliterveydenhoitoa ja venerisiä tauteta, ellei filmi ole tieteellisessä suhteessa pätevästi valmistettu ja siveellisesti varottava ja opettava; ja on tällaisia filmejä harkjinnan mukaan esitettävä erikseen miehille ja naisille ja katsojain ikärajaa voidaan silloin sopivasti korottaa. 4) synnytystuskia ja synnytyskohtauksia yksityiskohtaisesti ja pitkällisesti; tai 5) kirurgisia leikkauksia, jotka realistisuudellaan vaikuttavat järkyttävästi katsojaan. 10§ Esitettäväksi älköön hyväksyttäkö filmiä, jossa esitetään 1) säädytöntä alastomuutta, todellisena tai esim. varjokuvana tai elokuvan henkilöiden viittailua semmoiseen; 2) riisuuntumiskohtauksia tai muuten säädytöntä ruumiin paljastamista kiihoittavassa tarkoituksessa; 3) säädyttömiä tansseja, niin myös sädyttömiä tanssi- ja muita pukuja. 11§ Esitettäväksi ei saa hyväksyä filmiä, jossa 1) oman kansan historiaan, laitoksiin, kunnioitettuihin henkilöihin ja kansallistuntoon suhtaudutaan epäkunnioittavasti; 2) esitetään jotain lainhenkeä loukkaavaa tahi yleensä kiihottavaa ja ärsyttävää ulko- tai kotimaista poliittista tai yhteiskunnallista propagandaa; 3) toisia kansoja tarkoituksellisesti loukataan; 4) loukataan tai epäkunnioittavasti kohdellaan virallista tai hyväksyttyä lippua; 5) esitetään jotain sellaista, joka on omiaan vahingoittamaan maan puolustusta tai heikontamaan kansanmme puolustustahtoa. 12§ Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu filmien esittämisestä yleensä, on hyväksyttäviin filmeihin nähden erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät lapsille tarkoitetut filmit vaikuta vahingollisesti lasten mielikuvitukseen ja ohjaa sitä väärään suuntaan tai muutoin tuota haittaa heidän terveelle henkiselle kehitykselleen. Lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 16 ikävuotta.') Opetusministeri Oskari Mantere. Vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen. ') Elokuvien tarkastusta varten asetetulle lautakunnalle 12 pnä toukok. 1919 annetuissa ohjeissa tarkoitettiin lapsella 15 vuotta nuorempaa henkilöä. Tämän ikärajan valtioneuvosto 5 p. toukokuuta 1920 tekemällään päätöksellä korotti 16 vuodeksi, määräten samalla ettei eloävienkuvien näytäntöihin jälkeen kello 7 illalla saa päästää 16 vuotta nuorempaa lasta muuta kuin vanhempiensa tai holhoojiensa mukana; samalla kertaa kiellettiin myöskin cabaret- eli varietenäytäntöjen antaminen elävien kuvien esittämisen yhteydessä. Näistä päätöksistä annettiin tieto elävienkuvien teatterinomistajille ja poliisiviranojmaisille kaikille maaherroille lähetetyillä kiertokirjeillä. ------------------------------------------------------------------------ Teoksesta Säännökset elokuvista, s. 69-79. Kokoelma elokuva-alaa koskevia asetuksia ja muita määräyksiä. Koonnut sekä johdannolla ja aakkosellisella hakemistolla varustanut Antti Inkinen. Kustantaja: Suomen Biografiliitto, Kerava 1936. ------------------------------------------------------------------------