HE 34/2004 18 §. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Lähinnä yleisperusteluissa kuvattujen kansainvälisten velvoitteiden vuoksi pykälään tehtäisiin useita muutoksia. Pykälässä mainittaisiin erikseen tekotapana maastavienti ja tuonti Suomen kautta muuhun maahan. Valmistamisen ja maahantuonnin rangaistavuuden edellytyksenä ei enää olisi se, että teko on tehty levittämistarkoituksessa (1 momentti). Rikoksen yritys säädettäisiin rangaistavaksi (2 momentti). Nämä ehdotetut sääntelyn tiukennukset koskisivat myös väkivalta- ja eläinpornografiaa, vaikka kansainväliset velvoitteet edellyttäisivät vain lapsipornografian levittämistä koskevia muu- toksia. Kuitenkaan ei olisi tarkoituksenmu- kaista muotoilla pykälää niin, että eri porno- grafian lajien suhteen olisivat erilaiset teko- tavat rangaistavia. Uutuutena pykälä sisältäisi myös lapsen määritelmän (4 momentti) sekä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmistamisen rangaistavuutta koske- van poikkeussäännöksen (5 momentti). 1 momentti. Momentin mukaan rangaistai- siin sitä, joka valmistaa, pitää kaupan tai vuokrattavana, vie maasta tai tuo maahan tai Suomen kautta muuhun maahan taikka muu- ten levittää kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään 1) lasta, 2) väkivaltaa tai 3) eläimeen sekaan- tumista. Rangaistuksena olisi sakkoa tai van- keutta enintään kahdeksi vuodeksi. Voimassa olevaan momenttiin verrattuna muutoksena olisi ensinnäkin se, että maasta- vienti mainittaisiin erikseen tekotapana. Lap- sen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa mainitaan yhtenä tekotapana lapsipornografian vienti. Joskin nykyisen sa- namuodon mukainen "levittäminen" saattaa jo nyt kattaa myös maastaviennin, on se syytä mainita erikseen. Erikseen mainittavaksi tekotavaksi lisättäisiin myös tuonti Suomen kautta muuhun maahan. Käytännössä on osoittautunut tul- kinnanvaraiseksi nykyisen maahantuontikiel- lon soveltuminen silloin, kun aineisto on tuotu Suomeen tarkoituksella kuljettaa se edelleen johonkin kolmanteen maahan. Tällaisen aineiston levittämisen estämiseksi olisi kui- tenkin tarpeen, että Suomenkin viranomaiset voisivat puuttua siihen. Tilanteen selventä- miseksi tuonti Suomen kautta on tarpeen lisätä tekotapaluetteloon. Momentista poistettaisiin siinä nykyisin oleva valmistamista ja maahantuontia koskeva rangaistavuuden edellytys, jonka mukaan teon on oltava tehty levittämistarkoituksessa. Ehdotuksen mukaan siis valmistaminen ja maahantuonti olisivat aina rangaistavia riip- pumatta siitä, voidaanko levittämistarkoitusta osoittaa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valin- nainen pöytäkirja vaikuttaa velvoittavan kri- minalisoimaan lapsipornografian tuottamisen ja tuonnin silloinkin, kun tekoa ei tehdä levit- tämistarkoituksessa. Myöskään lasten seksu- aalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puite- päätös ei sisällä rajausta, jonka mukaan ran- gaistavaa olisi tuottaminen tai hankkiminen vain levittämistarkoituksessa. Useimmiten tällaisissa tapauksissa tosin voitaisiin tuomita lapsipornografian hallussapidosta. Kuitenkin puitepäätös edellyttää ankarampia rangais- tuksia silloin, kun kysymys on valmistami- sesta, kuin silloin, kun kysymys on vain hal- lussapidosta. Puitepäätöksen mukaan ras- kauttavien asianhaarojen vallitessa on voitava tuomita ainakin viiden ja kymmenen vuoden välillä olevia rangaistuksia, jos tekotapoina ovat lapsipornografian tuottaminen, jakelu, levittäminen, välittäminen, tarjoaminen ja saatavilla pitäminen. Puitepäätös ei edellytä tällaisia rangaistuksia silloin, kun kyseessä on lapsipornografian hankkiminen (acquisition) ja hallussapito. Sen vuoksi on tarpeellista noudattaa tekotapojen suhteen samanlaista jaottelua kuin mikä on puitepäätöksessä. Tästä seuraa, että levittämistarkoitusta ei voida enää käyttää teon rangaistavuutta koskevana rajauksena. Edellä esitettyjen muutosten seurauksena olisi tarpeen samalla kirjoittaa havainnolli- suuden vuoksi tekotapaluettelo jonkin verran nykyisestä poikkeavaan järjestykseen. Momentissa mainitut eri pornografian lajit - lapsi-, väkivalta- ja eläinpornografia - numeroitaisiin. Tämä selventäisi momenttia, joka tekotapojen lisäämisen vuoksi jonkin verran pitenisi nykyisestä. Lisäksi numerointi auttaisi sen hahmottamista, että ehdotettu törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämistä koskeva rangaistussäännös (18 a §) koskee vain osaa momentissa tarkoitetuista pornografian la- jeista. Muilta osin momentti vastaisi nykyistä. Myös enimmäisrangaistus olisi nykyisen kal- tainen. Erikseen säädettäisiin törkeästä lapsi- pornografiaa koskevasta tekomuodosta. 2 momentti. Momentin mukaan sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen yritys olisi rangaistava. Kyseessä olisi uusi kriminalisointi, koska tällä hetkellä yritys on rankaisematon. Teon yrityksen rangaistavuutta edellyttää varsinkin Euroopan unionin puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipor- nografian torjumisesta. Sen 4 artiklan 2 koh- dan mukaan kunkin jäsenvaltion on varmis- tettava, että lapsipornografian tuottamisen, jakelun, levittämisen tai välittämisen yritys on säädetty rangaistavaksi teoksi. Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen 11 artiklan 2 kappale puo- lestaan edellyttää, että rangaistavia ovat yritys tuottaa lapsipornografiaa tietojärjestelmän välityksellä tapahtuvaa levittämistä varten ja yritys levittää tai siirtää lapsipornografiaa tietojärjestelmän välityksellä. Artiklan 3 kappaleen mukaan kuitenkin valtio voi tehdä varauman, jonka mukaan se ei sovella ko- konaan tai osittain 2 kappaletta. Lapsen oi- keuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytä- kirjan 3 artiklan 2 kappaleen mukaan kaikkien pöytäkirjassa mainittujen tekojen yrityksen on oltava rangaistava, jollei sopimusvaltion kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä. Velvoittavin on siis lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva puitepäätös. Se ei vaikuta velvoitta- van kriminalisoimaan aivan kaikkien 1 mo- mentin mukaisten tekotapojen yritystä. Ei kuitenkaan ole syytä rajata jotain yksittäistä tekotapaa yrityksen kriminalisoinnin ulko- puolelle. Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa pornografian tuottaminen jää yritykseksi, joskin tällaisen yrityksen tapahtumista lienee vaikea näyttää toteen. Tuottaminen voisi jäädä yritykseksi ainakin silloin, kun tarkoitus on valmistaa pornografiaa tietokonetta apuna käyttäen. Myös ainakin silloin, kun levittä- minen tapahtuisi tietoverkossa, levittäminen voi jäädä yritykseksi. 3 momentti. Momentti vastaisi voimassa olevaa 2 momenttia. 4 momentti. Momentti sisältäisi pykälässä tarkoitetun lapsen määritelmän. Lapsena pi- dettäisiin kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuo- rempi. Määritelmä olisi uusi. Sekä lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja että lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puitepäätös edellyttävät, että lapsipornografialla tar- koitetaan alle 18-vuotiasta esittävää porno- grafiaa. Samoin edellyttää jo aikaisemmin hyväksytty ILOn yleissopimus lapsityön pa- himmista muodoista. Sen sijaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus sallisi alemmankin ikärajan. Sopimuspuoli voi soveltaa alempaakin kuin 18 vuoden ikärajaa, joka ei kuitenkaan saa olla alempi kuin 16 vuotta. Tässäkin tapauksessa artikla vaikuttaa edellyttävän kiinteää ikärajaa, jollaista ei tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ole. Ehdotuksen mukaan pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa lapsena pidettäisiin ensinnäkin kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä. Lisäksi käytännön tarpeita ajatellen tarvitaan säännös myös niitä tapauksia varten, joissa kuvassa esiintyvän henkilön tarkkaa ikää ei voida saada selville. Käytännössähän lienee tyypillinen tilanne, jossa kuva on valmistettu ulkomailla ja siinä esiintyvä henkilö jää tun- temattomaksi. Myös Suomessa valmistetussa kuvassa esiintyvä henkilö voi jäädä tuntemat- tomaksi. Käytännön syistä ei voida edellyttää, että kuvassa esiintyvän henkilön ikä tulisi pystyä selvittämään. Sen vuoksi lapsena pidettäisiin myös henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuo- rempi. Perusteena tällaiselle arviolle olisi en- sisijaisesti kuvasta ilmenevä henkilön kehit- tyneisyys. Selvästi täysi-ikäistä esittävät kuvat jäisivät rangaistavuuden ulkopuolelle. Kuvat, jotka esittävät henkilöä, jonka kehitys kohti sukupuolista kypsyyttä on vielä kesken, kuuluisivat ilman muuta rangaistavuuden pii- riin. Vaativinta on iän arviointi silloin, kun kuvan esittämän henkilön puberteetti on päät- tynyt, mutta hän ei ole selvästi täysi-ikäinen. 5 momentti. Momentti sisältäisi poikkeuksen teon rangaistavuudesta. Rangaistavuuden ulkopuolelle jäisi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmista- minen, jos kuva esittää kuusitoista vuotta täyttänyttä henkilöä, jonka suostumuksella kuva on valmistettu hänen yksityistä käyttö- ään tai hänen määräämäänsä käyttöä varten, ja jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruu- miillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Poikkeus vastaisi lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohdan b-alakohtaa, jossa sallitaan jäsenvaltioille tämänkaltainen poikkeus lapsipornografian tuotannon ja levittämisen hallussapidosta. Puitepäätös ei välttämättä edellytä poikkeuksen tekemistä, mutta tässä tapauksessa se on perusteltua. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisten lainsää- däntöjen mukaan suojaikäraja on alempi kuin lapsipornografian määritelmän mukainen 18 vuotta. Suomessa kuusitoista vuotta täyttäneet voivat olla laillisesti suojaikärajan estämättä keskenään sukupuoliyhteydessä. Avioliittolain (234/1929) 4 §:n mukaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi voi olla oikeusministeriön luvalla erityisistä syistä avioliitossakin. Kun myös tarve suojata yksityiselämää otetaan huomioon, ei ole perusteita rangaista lapsipornografian valmistamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa suojaikärajan ylittäneet an- tavat esimerkiksi kuvata omaa sukupuoli- elämäänsä. Koska tässä tapauksessa ei olisi kysymys levittämistarkoitukseen tapahtuvasta pornografian valmistuksesta, myös alaikäinen voisi antaa oikeudellisesti pätevän luvan kuvaamiseensa. Myöskään lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 18 vuoden ikärajaa koskevan määräyksen ei voida katsoa olevan esteenä tällaiselle poikkeussäännökselle. Poikkeussäännös on kuitenkin rajattava ti- lanteisiin, joissa kuvan esittämä kuusitoista vuotta täyttänyt henkilö antaa suostumuksensa kuvan valmistamiseen. Puitepäätöksen mukaan suostumusta ei pidetä pätevänä, jos teon tekijä on suostumuksen saamiseksi käyt- tänyt väärin esimerkiksi korkeampaa ikäänsä, kypsyyttään, asemaansa, yhteiskunnallista asemaansa, kokemustaan tai uhrin riippu- vuutta hänestä. Suomen rikoslaissa ei ole käytetty rikoslajikohtaisia suostumuksen määritelmiä, vaan kysymystä arvioidaan oi- keuskäytännön ja -tieteen mukaan. Vaikka momenttiin ei otettaisikaan puitepäätöksessä esitetyn kaltaista nimenomaista luetteloa, se vastaisi kuitenkin sitä, mitä meillä muutenkin on pidettävä suostumuksen pätevyyden läh- tökohtana. Pätevän suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen. Puitepäätöksessä mainitun kal- taisen vahvemman aseman väärinkäyttämisen voidaan katsoa poistavan vapaaehtoisuuden. Teon tulee olennaisesti vastata sitä, mihin teon kohde on käsittänyt antavansa suos- tumuksensa. Jos kuvaaja esimerkiksi myö- hemmin levittääkin kuvaa eteenpäin, teko ei vastaa sitä, mihin on suostuttu. Hyväksikäytön välttämiseksi olisi tarpeen tehdä myös rajaus, jonka mukaan rankaise- mattomuus edellyttäisi, ettei osapuolien eli kuvan valmistajan ja kuvassa esiintyvän hen- kilön iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ole suurta eroa. Rajaus osoittaisi, että poikkeussäännös on tarkoitettu ensisi- jaisesti koskemaan suunnilleen samanikäisten henkilöiden toisistaan ottamia kuvia. Henkilöiden iässä tai ruumiillisessa ja henki- sessä kypsyydessä olevaa eroa tulkittaisiin samalla tavalla kuin tulkittaessa lasten seksu- aalista hyväksikäyttöä koskevan 20 luvun 6 §:n 2 momenttia, joka sisältää vastaavan poikkeuksen rangaistavuudesta. Kuvan valmistajan rankaisemattomuus edellyttäisi lisäksi, että kuva on tehty sen kohteen yksityiseen käyttöön tai hänen mää- räämäänsä käyttöä varten. Tällaista kuvan kohteen määräämää käyttöä on esimerkiksi se, että hän antaa kuvan edelleen esimerkiksi seurustelukumppanilleen tai antaa kuvaajan pitää kuvaa hallussaan. Hallussapidon ran- kaisemattomuudesta tällaisessa tapauksessa säädettäisiin 19 §:n 2 momentissa. Jos kuvan saanut luovuttaa kuvan eteenpäin, hän saattaa syyllistyä rangaistavaan kuvan levittämiseen, vaikka kuvan kohde olisi antanut levittä- miseenkin luvan. Kuvan kohdetta ei luonnol- lisesti tällaisessakaan tapauksessa rangaistaisi kuvan levittämisestä tai osallisuudesta siihen, koska koko pykälän tarkoitus on suojata häntä. Poikkeussäännös ei koskisi muita 1 mo- mentin mukaisia tekotapoja kuin kuvan val- mistamista. Poikkeusta ei sovellettaisi myös- kään silloin, kun kuvassa esiintyy kuvan valmistamiseen suostumuksensa antaneen li- säksi toinenkin alle 18-vuotias, joka ei ole antanut suostumustaan. 18 a §. Törkeä sukupuolisiveellisyyttä louk- kaavan lasta esittävän kuvan levittäminen. Euroopan unionin puitepäätös lasten seksuaa- lisen hyväksikäytön ja lapsipornografian tor- jumisesta edellyttää, että lapsipornografian levittämisestä on voitava tuomita ainakin 5- 10 vuoden vankeusrangaistus. Koska voi- massa olevan lain mukaan sukupuolisiveelli- syyttä loukkaavan kuvan levittämisestä tuo- mittava enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, on säädettävä uusi törkeää teko- muotoa koskeva rangaistussäännös. Törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Uuden törkeän tekomuodon säätämisestä seuraisi myös, että poliisilla olisi jonkin verran nykyistä laajemmat valtuudet tutkia lap- sipornografiarikoksia. Törkeää sukupuoli- siveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä epäiltäessä voidaan kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepääte- laitteeseen. Vuoden 2004 alussa voimaan tul- lutta pakkokeinolain muutosta koskevan hal- lituksen esityksen mukaan teleosoitteita ovat esimerkiksi sähköpostiosoitteet, Internet- eli IP-osoitteet ja käyttäjätunnukset (HE 52/2002 vp, s. 22-23). Lisäksi jäljempänä ehdotetaan telekuuntelun mahdollistavaa pakkokeinolain muutosta. Ehdotuksen mukaan törkeää tekomuotoa koskeva rangaistussäännös koskisi vain lap- sipornografiaa. Puitepäätös koskee vain tä- mänkaltaista pornografiaa. Lapsipornografian ollessa kysymyksessä myös teon kohteen suojelun tarve on suurin. Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohta koskisi kuitenkin myös osaa väkivalta- ja eläinpornografiasta, sillä se koskisi kuvia, joissa yhdistyy lapsipornografia ja väkivalta- tai eläinpornografia. Ehdotettu pykälä ei siis tarkkaan ottaen olisi 18 §:n törkeä tekomuoto, sillä se koskisi vain osaa 18 §:n mukaista teoista. Koska ehdotetun pykälän yhteys 18 §:ään on kuitenkin huomattava, se sijoitettaisiin sen jälkeen 18 a §:ksi. Nykyisin 18 a §:ssä oleva rangais- tussäännös kuvaohjelman laittomasta esittä- misestä tai levittämisestä alaikäiselle siir- rettäisiin 18 b §:ksi. Pykälä koskisi kaikkia 18 §:n mukaisia te- kotapoja, siis valmistamista, pitämistä kaupan tai vuokrattavana, maasta vientiä, maa- hantuontia, tuontia Suomen kautta muuhun maahan sekä muuta levittämistä. Puitepäätöksen mukaan ainakin 5- 10 vuoden rangaistuksia lapsipornografian levittämisestä on voitava tuomita silloin, kun uhri on lapsi, joka ei ole saavuttanut kansalli- sen lain mukaista seksuaalista itsemäärää- misoikeutta koskevaa suojaikärajaa ja jos ri- kokseen voi liittyä vähintään yksi seuraavista seikoista: rikoksentekijä on tahallisesti tai piittaamattomuudesta vaarantanut lapsen hengen; rikoksen teossa on käytetty törkeätä väkivaltaa tai rikoksesta on aiheutunut lapselle vakavaa vahinkoa; rikos on tehty osana yhteisessä toiminnassa 98/733/YOS tarkoite- tun rikollisjärjestön toimintaa. Puitepäätöksen mukaiset raskauttavat asianhaarat eivät parhaalla mahdollisella ta- valla sovi perusteiksi, joiden vuoksi teko on arvioitava törkeäksi. Kuvan perusteella on vaikea arvioida, onko kuvan valmistuksessa todella käytetty törkeää väkivaltaa. Käytän- nössä on tarvetta pikemmin sellaisille perus- teille, jotka ottavat huomioon kuvasta ilme- nevät seikat. Tällöin raskauttavien asianhaa- rojen täyttymisen edellytykset eivät olisi yhtä tiukat. Puitepäätöksen mukaan raskauttavat asian- haarat edellyttävät aina sitä, että kuvattu henkilö on suojaikärajaa nuorempi, ja lisäksi vaaditaan muidenkin perusteiden olemassa- oloa. Tältäkin osin vaikuttaa olevan tarvetta muotoilla raskauttavat asianhaarat väljemmin niin, että ensinnäkin pelkkä uhrin erityisen nuori ikä riittäisi raskauttamisperusteeksi. Samoin olisi aiheellista, että raskauttamispe- rusteena olisi kuvan esittämä vakava väkivalta myös silloin, kun uhri on suojaikärajaa vanhempi, mutta alle 18-vuotias. Ei ole myöskään syytä rajata raskauttamisperustei- den ulkopuolelle rikoksen tekemistä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa silloin kun henkilö on jo suojaikärajan ylittänyt. Raskauttavia asianhaaroja koskeva sääntely menisi siten pidemmälle kuin puitepäätös siltä osin, joka koskee muita perusteita kuin puitepäätöksessä mainittua suojaikärajaa. Tämän vuoksi ei olekaan tarpeen katsoa pui- tepäätöksen toteuttamisen edellyttävän, että tekoa pidettäisiin aina törkeänä, kun henkilö on suojaikärajaa nuorempi. Tällainen tulkinta ei olisi Suomen lainsäädäntöä ajatellen mie- lekäskään, sillä Suomessa suojaikäraja (16 vuotta) on hyvin lähellä lapsipornografian käsitteen rajaavaa 18 vuoden ikää. 1 momentti. Sukupuolisiveellisyyttä louk- kaavan lasta esittävän kuvan levittämisessä tekoa pidettäisiin törkeänä, jos lapsi on eri- tyisen nuori, kuvassa esitetään myös vakavaa väkivaltaa tai lapsen kohtelua erityisen nöy- ryyttävästi, rikos tehdään erityisen suunni- telmallisesti taikka rikos on tehty osana jär- jestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Lisäksi rikoksen olisi oltava kokonaisuutenakin arvostellen törkeä. 1 kohta. Ensimmäinen raskauttamisperuste olisi kuvassa esiintyvän lapsen erityisen nuori ikä. Tarkkaa ikärajaa ei asetettaisi, koska teon kohteen ikää on vaikea saada selville. Perusteen on tarkoitus soveltua lapsen iän pe- rusteella moitittavimpiin lasta esittäviin kuviin. Sen vuoksi ikää tulisi arvioida pikemmin suhteessa siihen, minkä ikäisiä lapsia lapsipornografiassa yleensä kuvataan, kuin suhteessa 18 vuoden ikärajaan. Peruste sovel- tuisi kuviin, joissa esitetty lapsi on aivan poikkeuksellisen nuori. 2 kohta. Toinen peruste, jonka nojalla tekoa voitaisiin pitää törkeänä on, että kuva sisältää, paitsi lapsipornografiaa, myös vakavaa väkivaltaa. Kuva täyttäisi siis sekä lapsi- että väkivaltapornografian tunnusmerkistön. Koska raskauttamisperusteen on tarkoitus koskea törkeimpiä tekoja, väkivallalta edellytetään kuitenkin vakavuutta. Vakavaa väkivaltaa olisivat teot, jotka todellisuudessa toteutettuina täyttäisivät vähintään pahoinpitelyn tai raiskauksen tunnusmerkistön. Peruste ei siksi edellytä sen osoittamista, että rikoksen teossa on todella käytetty vaka- vaa väkivaltaa. Jos kuva antaa realistisen vaikutelman vakavasta väkivallasta, tunnus- merkistö täyttyisi. Sen vuoksi raskauttamis- perusteen olemassaolo olisi helpompi näyttää toteen kuin puitepäätöksen mukaisten ras- kauttavien seikkojen olemassaolo: sellaisina- han pidettäisiin, että rikoksentekijä on tahal- lisesti tai piittaamattomuudesta vaarantanut lapsen hengen, tai rikoksen teossa on käytetty törkeää väkivaltaa taikka rikoksesta on ai- heutunut lapselle erityistä vahinkoa. Puite- päätös näyttää edellyttävän sen osoittamista, että tällaisia keinoja on todella käytetty tai vakavaa vahinkoa on todella aiheutunut. Jos ilmenee, että kuvan valmistamisessa todella on vaarannettu lapsen henki, käytetty törkeää väkivaltaa tai aiheutettu erityistä va- hinkoa, tällaiset teot ovat luonnollisesti ran- gaistavia erillisinä rikoksina, kuten törkeänä pahoinpitelynä. Lisäksi kohta koskisi tilanteita, joissa ku- vassa esitetään lapsen kohtelua erityisen nöy- ryyttävällä tavalla. Tällaisena on pidettävä ainakin kuvia, jotka esittävät lapsen ja eläimen sekaantumista. 3 kohta. Kolmas raskauttamisperuste olisi teon erityinen suunnitelmallisuus. Erityisen suunnitelmallisesti toiminut on esimerkiksi toiminnallaan pyrkinyt aktiivisesti edistämään sitä, että levitykseen valmistetaan uusia kuvia. Erityinen suunnitelmallisuus voisi ilmetä myös siten, että valmistaminen tai muu levittäminen järjestetään taloudellista hyötyä tuottavaksi toiminnaksi. Erityistä suunnitelmallisuutta voisi osoittaa myös kuvien poikkeuksellisen laajamittainen ja aktiivinen levittäminen taikka kuvien järjestelmällinen levittäminen sitä varten perustetussa suljetussa ryhmässä. 4 kohta. Neljäs raskauttamisperuste olisi rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen ri- kollisryhmän toimintaa. Puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornogra- fian torjumisesta edellyttää, että raskauttavana asianhaarana on pidettävä yhtä puitepää- töksessä luetelluista kolmesta seikasta. Edellä on todettu, että kaksi ensimmäistä - ri- koksentekijä on tahallisesti tai piittaamatto- muudesta vaarantanut lapsen hengen taikka rikoksen teossa on käytetty törkeätä väkival- taa tai rikoksesta on aiheutunut lapselle va- kavaa vahinkoa - eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla raskauttamisperusteiksi. Tosin edellä 2 kohdaksi ehdotettu peruste, eli että kuvassa esitetään vakavaa väkivaltaa, kattaisi suurimman osan näistä puitepäätöksen mukaisista raskauttavista asianhaaroista. Kun 2 kohta on kuitenkin kirjoitettu puite- päätökseen verrattuna eri tavalla, vastaavuus voi olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. Puitepäätöksen noudattamisen toteuttamiseksi ehdotetaan sen vuoksi, että ehdotettu neljäs raskauttamisperuste otettaisiin pykälään puitepäätöksen mukaisena. Peruste olisi tällöin myös sama kuin mitä ehdotetaan esimerkiksi törkeän ihmiskaupan yhdeksi ras- kauttamisperusteeksi. Ehdotettu kohta menisi pitemmällekin kuin puitepäätös siinä mielessä, että puitepäätös edellyttää rikollisjärjestön toiminnan olevan raskauttamisperuste vain silloin kun rikoksen uhri on suojaikärajaa nuorempi. Tällainen ra- jaus ei kuitenkaan vaikuta välttämättömältä eikä sitä tässä esityksessä ehdotetakaan. Puitepäätöksessä mainittu Euroopan unionin yhteinen toiminta 98/733/YOS on pantu Suomessa täytäntöön lisäämällä 17 lukuun uusi 1 a §, joka koskee järjestäytyneen rikol- lisryhmän toimintaan osallistumista. Lisäyksen sisältävä lainmuutos on tullut voimaan vuoden 2003 maaliskuun alussa. Mainitun pykälän 4 momentti sisältää yhteisen toiminnan mukaisen järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän. Tällaisella ryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yh- teistuumin tehdäkseen pykälän 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia. Määritelmän tarkemman tulkinnan osalta viitataan lainmuutokseen liittyviin hallituksen esitykseen (HE 183/1999 vp) ja eduskunnan lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 26/2002 vp). Pykälää on sittemmin muutettu, ei kuitenkaan määritelmän osalta. Ehdotettu kohta ei siis tarkoita, että suku- puolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämiseen syyllistynyttä rangaistai- siin tässä tapauksessa järjestäytyneen rikol- lisryhmän toimintaan osallistumisesta, vaan häntä rangaistaisiin törkeästä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Järjestäytyneen rikollis- ryhmän toimintaan osallistumista koskevan 17 luvun 1 a §:n 3 momentin mukaan säännöstä ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta tuomittava enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, joten säännös olisi toissijainen törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävä kuvan levittämistä koskevaan säännökseen nähden. Kohtaa olisi sovellettava riippumatta siitä, onko teko muuten erityisen suunnitelmallinen. Riittäisi, että teko on tehty osana järjes- täytyneen rikollisryhmän toimintaa. Toisaalta kohta ei poista tarvetta pitää 3 kohdassa eh- dotetulla tavalla raskauttamisperusteena sitä, että teko on erityisen suunnitelmallinen. Tämä johtuu siitä, että lapsipornografian erityisen suunnitelmallinen levittäminen voi tapahtua ryhmässä, joka ei täytä järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmää. Rangaistusasteikko. Törkeästä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä tuomittaisiin vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Enimmäisrangaistusta voidaan pitää rikoksen luonne huomioon ottaen suhteellisen korkeana. Rikoslaissa on useita rangaistus- säännöksiä, joissa perustekomuodon enim- mäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja törkeän tekomuodon enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta, joka olisi tässäkin tapa- uksessa ehkä johdonmukaisempi enimmäis- rangaistus. Ehdotetun enimmäisrangaistuksen taustalla onkin ensisijaisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puitepäätös. Puitepäätöksen velvoitteen täyttäisi jo viiden vuoden enimmäisrangaistus. Sellaista enimmäisrangaistusta ei ole kuitenkaan ri- koslaissa lainkaan käytetty eikä sellaista ole rangaistusasteikkojen johdonmukaisuuden säilyttämisen vuoksi syytä ottaa nytkään käyttöön. Vähimmäisrangaistus olisi neljä kuukautta vankeutta, kuten useimmiten törkeitä teko- muotoja koskevissa säännöksissä. 2 momentti. Yritys olisi rangaistava, kuten ehdotuksen mukaan olisi 18 §:n mukaisen ri- koksen perustekomuodon yrityskin. Tältä osin viitataan 18 §:n 2 momentin perusteluihin. 18 b §. Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle. Edellä 18 a §:n yhteydessä esitetystä syystä kuvaohjelman laitonta esittämistä tai levittämistä alaikäiselle koskeva sääntely sijoitettaisiin nykyisen 18 a §:n sijasta 18 b §:ksi. Sääntelyn sisältö säilyisi ennallaan. 19 §. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito. Pykälään tehtäisiin kolme muutosta. Enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdeksi vuodeksi vankeutta. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka koskee poikkeusta rangaistavuudesta. Lisäksi viitattaisiin 18 §:n 4 momentin sisältämään lapsen määritelmään. 1 momentti. Momentissa "lapsella" tarkoi- tettaisiin 18 §:n 4 momentissa määriteltyä henkilöä. Momenttiin tehtäisiin tällaisen viit- tauksen sisältävä lisäys. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lap- sipornografian torjumista koskevassa puite- päätöksessä edellytetään, että kaikista puite- päätöksen mukaisista rikoksista on voitava määrätä vankeusrangaistus, jonka enimmäis- pituus on vähintään 1-3 vuotta (5 artiklan 1 kohta). Tämä koskee lapsipornografian hal- lussapitoa ja puitepäätöksen 4 artiklan 1 koh- dan nojalla myös avunantoa siihen. Suomessa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta voidaan tällä hetkellä tuomita rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Enim- mäisrangaistus on siten korotettava yhdeksi vuodeksi vankeutta. Avunantoa koskeva enimmäisrangaistusvelvoite ei edellytä tätä suurempaa korotusta. Tältä osin viitataan jäl- jempänä 20 luvun 8 §:n yhteydessä esitettyyn. Vastaavaa asteikonmuutosta edellyttää myös lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. Sen 5 artiklan 1 kappaleen mukaan muun muassa lapsipornografian hallussapidon katsotaan sisältyvän sopimusvaltioiden välillä voimassa olevassa luovuttamissopimuksessa sekä jokaisessa niiden välillä myöhemmin tehtävässä luovuttamissopimuksessa tarkoitettuihin rikoksiin, joiden johdosta rikoksentekijä voidaan luovuttaa. Tästä seuraa, että rikoksista säädettyjen ran- gaistusten olisi oltava rikoksen johdosta ta- pahtuvasta luovuttamisesta annetun lain (456/1970) 4 §:n 1 momentin mukaisia. Sen mukaan luovuttaa ei saa, ellei pyynnössä tar- koitettu teko ole sellainen rikos tai ellei sitä Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä olisi pidettävä sellaisena rikoksena, josta Suomen lain mukaan säädetty ankarin ran- gaistus on vähintään vuosi vankeutta. 2 momentti. Momentin mukaan rangaista- vuuden ulkopuolelle suljettaisiin tilanne, jossa sukupuolisiveellisyyttä loukkaava kuva esittää kuusitoista vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on antanut suostumuksensa kuvan pitämiseen hallussa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Poikkeusta ei voida perustella 1 momentin tavoin sillä, ettei toiminta ole oikeudetonta, vaan poikkeuksen toteuttamiseksi vaaditaan erillinen sääntely. Tilanteet, joissa aineiston hallussapitoon on 1 momentin mukaan oikeus, ovat nimittäin erityyppisiä: kysymys on tällöin esimerkiksi hallussapidosta rikosasian selvittämiseksi tai rikosjutun asiakirjojen arkistoimiseksi taikka tieteellisistä tai opetukseen tai tiedonvälitykseen liittyvistä syistä (HE 6/1997 vp, s. 150-151). Poikkeus rangaistavuudesta vastaisi sitä, minkä jäsenvaltio saa lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohdan b-alakohdan mukaan tehdä. Puitepäätös on hieman tulkinnanvarai- nen, koska sen mukaan rangaistavuuden ul- kopuolelle voidaan jättää se, että suojaikärajan saavuttaneita esittäviä kuvia pidetään hallussa heidän suostumuksellaan ja kuvat ovat yksinomaan heidän omassa yksityiskäytös- sään. Puitepäätöksen ei voi katsoa kuitenkaan tarkoittavan vain tilanteita, joissa kuva on sen kohteen hallussa. Tällaisessa tapauksessa hallussapito on muutenkin rankaisematon, koska sääntelyn tarkoituksena on suojella kuvan kohdetta. Poikkeus rangaistavuudesta koskisikin ehdotuksen mukaan tilanteita, joissa kuvaa pidetään hallussa sen kohteen suostumuksella. Tällaisen voidaan katsoa vastaavan kuvan kohteen yksityistä käyttöä. Suojaikärajan ylittänyt voi antaa suostu- muksensa sukupuoliyhteyteen. Hänen voidaan katsoa voivan antaa pätevän suostumuksen myös tulemiseen kuvatuksi olosuhteissa, joiden vuoksi kuvaa sinänsä voitaisiin pitää pornografisena, kunhan hän itse voi päättää, kuka pitää kuvaa hallussaan. Momentin yleisten lähtökohtien suhteen viitataan lisäksi edellä 18 §:n 5 momentin yhteydessä esitettyyn. Vastaavaan tapaan kuin 18 §:n 5 momentin yhteydessä säädettäisiin myös, että poikkeus rangaistavuudesta tulee kysymykseen vain, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiil- lisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Osa- puolia ovat tässä tapauksessa kuvaa hallussaan pitävä ja sen esittämä henkilö. Poikke- ussäännös on tarkoitettu ensisijaisesti kos- kemaan tilanteita, joissa osapuolet ovat suunnilleen samanikäisiä. Jos kuvaa levitetään eteenpäin, levittäjä voi syyllistyä rangaistavan kuvan levittämiseen, vaikka kuvassa oleva henkilö olisi antanut hallussapidon lisäksi levittämiseenkin suos- tumuksensa. Kuvassa olevaa henkilöä itseään ei tällöin rangaistaisi kuvan levittämisestä tai osallisuudesta siihen. Poikkeus rangaistavuudesta ei koske kuvia, joissa esiintyy joku muukin alle 18-vuotias kuin kuvan hallussapitoon suostumuksen an- tanut. Suostumuksen olemassaolo ei sinänsä edel- lytä, että kuvan valmistamiseenkin on ollut suostumus. Helpoimmin suostumus voidaan kuitenkin todeta silloin, kun se kattaa sekä kuvan valmistamisen että hallussapidon. Suostumuksen pätevyyden osalta viitataan siihen, mitä edellä on esitetty 18 §:n 5 mo- mentin yhteydessä. 18 §. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Lähinnä yleisperusteluissa kuvattujen kansainvälisten velvoitteiden vuoksi pykälään tehtäisiin useita muutoksia. Pykälässä mainittaisiin erikseen tekotapana maastavienti ja tuonti Suomen kautta muuhun maahan. Valmistamisen ja maahantuonnin rangaistavuuden edellytyksenä ei enää olisi se, että teko on tehty levittämistarkoituksessa (1 momentti). Rikoksen yritys säädettäisiin rangaistavaksi (2 momentti). Nämä ehdotetut sääntelyn tiukennukset koskisivat myös väkivalta- ja eläinpornografiaa, vaikka kansainväliset velvoitteet edellyttäisivät vain lapsipornografian levittämistä koskevia muu- toksia. Kuitenkaan ei olisi tarkoituksenmu- kaista muotoilla pykälää niin, että eri porno- grafian lajien suhteen olisivat erilaiset teko- tavat rangaistavia. Uutuutena pykälä sisältäisi myös lapsen määritelmän (4 momentti) sekä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmistamisen rangaistavuutta koske- van poikkeussäännöksen (5 momentti). 1 momentti. Momentin mukaan rangaistai- siin sitä, joka valmistaa, pitää kaupan tai vuokrattavana, vie maasta tai tuo maahan tai Suomen kautta muuhun maahan taikka muu- ten levittää kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään 1) lasta, 2) väkivaltaa tai 3) eläimeen sekaan- tumista. Rangaistuksena olisi sakkoa tai van- keutta enintään kahdeksi vuodeksi. Voimassa olevaan momenttiin verrattuna muutoksena olisi ensinnäkin se, että maasta- vienti mainittaisiin erikseen tekotapana. Lap- sen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa mainitaan yhtenä tekotapana lapsipornografian vienti. Joskin nykyisen sa- namuodon mukainen "levittäminen" saattaa jo nyt kattaa myös maastaviennin, on se syytä mainita erikseen. Erikseen mainittavaksi tekotavaksi lisättäisiin myös tuonti Suomen kautta muuhun maahan. Käytännössä on osoittautunut tul- kinnanvaraiseksi nykyisen maahantuontikiel- lon soveltuminen silloin, kun aineisto on tuotu Suomeen tarkoituksella kuljettaa se edelleen johonkin kolmanteen maahan. Tällaisen aineiston levittämisen estämiseksi olisi kui- tenkin tarpeen, että Suomenkin viranomaiset voisivat puuttua siihen. Tilanteen selventä- miseksi tuonti Suomen kautta on tarpeen lisätä tekotapaluetteloon. Momentista poistettaisiin siinä nykyisin oleva valmistamista ja maahantuontia koskeva rangaistavuuden edellytys, jonka mukaan teon on oltava tehty levittämistarkoituksessa. Ehdotuksen mukaan siis valmistaminen ja maahantuonti olisivat aina rangaistavia riip- pumatta siitä, voidaanko levittämistarkoitusta osoittaa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valin- nainen pöytäkirja vaikuttaa velvoittavan kri- minalisoimaan lapsipornografian tuottamisen ja tuonnin silloinkin, kun tekoa ei tehdä levit- tämistarkoituksessa. Myöskään lasten seksu- aalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puite- päätös ei sisällä rajausta, jonka mukaan ran- gaistavaa olisi tuottaminen tai hankkiminen vain levittämistarkoituksessa. Useimmiten tällaisissa tapauksissa tosin voitaisiin tuomita lapsipornografian hallussapidosta. Kuitenkin puitepäätös edellyttää ankarampia rangais- tuksia silloin, kun kysymys on valmistami- sesta, kuin silloin, kun kysymys on vain hal- lussapidosta. Puitepäätöksen mukaan ras- kauttavien asianhaarojen vallitessa on voitava tuomita ainakin viiden ja kymmenen vuoden välillä olevia rangaistuksia, jos tekotapoina ovat lapsipornografian tuottaminen, jakelu, levittäminen, välittäminen, tarjoaminen ja saatavilla pitäminen. Puitepäätös ei edellytä tällaisia rangaistuksia silloin, kun kyseessä on lapsipornografian hankkiminen (acquisition) ja hallussapito. Sen vuoksi on tarpeellista noudattaa tekotapojen suhteen samanlaista jaottelua kuin mikä on puitepäätöksessä. Tästä seuraa, että levittämistarkoitusta ei voida enää käyttää teon rangaistavuutta koskevana rajauksena. Edellä esitettyjen muutosten seurauksena olisi tarpeen samalla kirjoittaa havainnolli- suuden vuoksi tekotapaluettelo jonkin verran nykyisestä poikkeavaan järjestykseen. Momentissa mainitut eri pornografian lajit - lapsi-, väkivalta- ja eläinpornografia - numeroitaisiin. Tämä selventäisi momenttia, joka tekotapojen lisäämisen vuoksi jonkin verran pitenisi nykyisestä. Lisäksi numerointi auttaisi sen hahmottamista, että ehdotettu törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämistä koskeva rangaistussäännös (18 a §) koskee vain osaa momentissa tarkoitetuista pornografian la- jeista. Muilta osin momentti vastaisi nykyistä. Myös enimmäisrangaistus olisi nykyisen kal- tainen. Erikseen säädettäisiin törkeästä lapsi- pornografiaa koskevasta tekomuodosta. 2 momentti. Momentin mukaan sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen yritys olisi rangaistava. Kyseessä olisi uusi kriminalisointi, koska tällä hetkellä yritys on rankaisematon. Teon yrityksen rangaistavuutta edellyttää varsinkin Euroopan unionin puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipor- nografian torjumisesta. Sen 4 artiklan 2 koh- dan mukaan kunkin jäsenvaltion on varmis- tettava, että lapsipornografian tuottamisen, jakelun, levittämisen tai välittämisen yritys on säädetty rangaistavaksi teoksi. Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen 11 artiklan 2 kappale puo- lestaan edellyttää, että rangaistavia ovat yritys tuottaa lapsipornografiaa tietojärjestelmän välityksellä tapahtuvaa levittämistä varten ja yritys levittää tai siirtää lapsipornografiaa tietojärjestelmän välityksellä. Artiklan 3 kappaleen mukaan kuitenkin valtio voi tehdä varauman, jonka mukaan se ei sovella ko- konaan tai osittain 2 kappaletta. Lapsen oi- keuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytä- kirjan 3 artiklan 2 kappaleen mukaan kaikkien pöytäkirjassa mainittujen tekojen yrityksen on oltava rangaistava, jollei sopimusvaltion kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä. Velvoittavin on siis lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva puitepäätös. Se ei vaikuta velvoitta- van kriminalisoimaan aivan kaikkien 1 mo- mentin mukaisten tekotapojen yritystä. Ei kuitenkaan ole syytä rajata jotain yksittäistä tekotapaa yrityksen kriminalisoinnin ulko- puolelle. Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa pornografian tuottaminen jää yritykseksi, joskin tällaisen yrityksen tapahtumista lienee vaikea näyttää toteen. Tuottaminen voisi jäädä yritykseksi ainakin silloin, kun tarkoitus on valmistaa pornografiaa tietokonetta apuna käyttäen. Myös ainakin silloin, kun levittä- minen tapahtuisi tietoverkossa, levittäminen voi jäädä yritykseksi. 3 momentti. Momentti vastaisi voimassa olevaa 2 momenttia. 4 momentti. Momentti sisältäisi pykälässä tarkoitetun lapsen määritelmän. Lapsena pi- dettäisiin kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuo- rempi. Määritelmä olisi uusi. Sekä lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja että lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puitepäätös edellyttävät, että lapsipornografialla tar- koitetaan alle 18-vuotiasta esittävää porno- grafiaa. Samoin edellyttää jo aikaisemmin hyväksytty ILOn yleissopimus lapsityön pa- himmista muodoista. Sen sijaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus sallisi alemmankin ikärajan. Sopimuspuoli voi soveltaa alempaakin kuin 18 vuoden ikärajaa, joka ei kuitenkaan saa olla alempi kuin 16 vuotta. Tässäkin tapauksessa artikla vaikuttaa edellyttävän kiinteää ikärajaa, jollaista ei tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ole. Ehdotuksen mukaan pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa lapsena pidettäisiin ensinnäkin kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä. Lisäksi käytännön tarpeita ajatellen tarvitaan säännös myös niitä tapauksia varten, joissa kuvassa esiintyvän henkilön tarkkaa ikää ei voida saada selville. Käytännössähän lienee tyypillinen tilanne, jossa kuva on valmistettu ulkomailla ja siinä esiintyvä henkilö jää tun- temattomaksi. Myös Suomessa valmistetussa kuvassa esiintyvä henkilö voi jäädä tuntemat- tomaksi. Käytännön syistä ei voida edellyttää, että kuvassa esiintyvän henkilön ikä tulisi pystyä selvittämään. Sen vuoksi lapsena pidettäisiin myös henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuo- rempi. Perusteena tällaiselle arviolle olisi en- sisijaisesti kuvasta ilmenevä henkilön kehit- tyneisyys. Selvästi täysi-ikäistä esittävät kuvat jäisivät rangaistavuuden ulkopuolelle. Kuvat, jotka esittävät henkilöä, jonka kehitys kohti sukupuolista kypsyyttä on vielä kesken, kuuluisivat ilman muuta rangaistavuuden pii- riin. Vaativinta on iän arviointi silloin, kun kuvan esittämän henkilön puberteetti on päät- tynyt, mutta hän ei ole selvästi täysi-ikäinen. 5 momentti. Momentti sisältäisi poikkeuksen teon rangaistavuudesta. Rangaistavuuden ulkopuolelle jäisi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmista- minen, jos kuva esittää kuusitoista vuotta täyttänyttä henkilöä, jonka suostumuksella kuva on valmistettu hänen yksityistä käyttö- ään tai hänen määräämäänsä käyttöä varten, ja jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruu- miillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Poikkeus vastaisi lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohdan b-alakohtaa, jossa sallitaan jäsenvaltioille tämänkaltainen poikkeus lapsipornografian tuotannon ja levittämisen hallussapidosta. Puitepäätös ei välttämättä edellytä poikkeuksen tekemistä, mutta tässä tapauksessa se on perusteltua. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisten lainsää- däntöjen mukaan suojaikäraja on alempi kuin lapsipornografian määritelmän mukainen 18 vuotta. Suomessa kuusitoista vuotta täyttäneet voivat olla laillisesti suojaikärajan estämättä keskenään sukupuoliyhteydessä. Avioliittolain (234/1929) 4 §:n mukaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi voi olla oikeusministeriön luvalla erityisistä syistä avioliitossakin. Kun myös tarve suojata yksityiselämää otetaan huomioon, ei ole perusteita rangaista lapsipornografian valmistamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa suojaikärajan ylittäneet an- tavat esimerkiksi kuvata omaa sukupuoli- elämäänsä. Koska tässä tapauksessa ei olisi kysymys levittämistarkoitukseen tapahtuvasta pornografian valmistuksesta, myös alaikäinen voisi antaa oikeudellisesti pätevän luvan kuvaamiseensa. Myöskään lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 18 vuoden ikärajaa koskevan määräyksen ei voida katsoa olevan esteenä tällaiselle poikkeussäännökselle. Poikkeussäännös on kuitenkin rajattava ti- lanteisiin, joissa kuvan esittämä kuusitoista vuotta täyttänyt henkilö antaa suostumuksensa kuvan valmistamiseen. Puitepäätöksen mukaan suostumusta ei pidetä pätevänä, jos teon tekijä on suostumuksen saamiseksi käyt- tänyt väärin esimerkiksi korkeampaa ikäänsä, kypsyyttään, asemaansa, yhteiskunnallista asemaansa, kokemustaan tai uhrin riippu- vuutta hänestä. Suomen rikoslaissa ei ole käytetty rikoslajikohtaisia suostumuksen määritelmiä, vaan kysymystä arvioidaan oi- keuskäytännön ja -tieteen mukaan. Vaikka momenttiin ei otettaisikaan puitepäätöksessä esitetyn kaltaista nimenomaista luetteloa, se vastaisi kuitenkin sitä, mitä meillä muutenkin on pidettävä suostumuksen pätevyyden läh- tökohtana. Pätevän suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen. Puitepäätöksessä mainitun kal- taisen vahvemman aseman väärinkäyttämisen voidaan katsoa poistavan vapaaehtoisuuden. Teon tulee olennaisesti vastata sitä, mihin teon kohde on käsittänyt antavansa suos- tumuksensa. Jos kuvaaja esimerkiksi myö- hemmin levittääkin kuvaa eteenpäin, teko ei vastaa sitä, mihin on suostuttu. Hyväksikäytön välttämiseksi olisi tarpeen tehdä myös rajaus, jonka mukaan rankaise- mattomuus edellyttäisi, ettei osapuolien eli kuvan valmistajan ja kuvassa esiintyvän hen- kilön iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ole suurta eroa. Rajaus osoittaisi, että poikkeussäännös on tarkoitettu ensisi- jaisesti koskemaan suunnilleen samanikäisten henkilöiden toisistaan ottamia kuvia. Henkilöiden iässä tai ruumiillisessa ja henki- sessä kypsyydessä olevaa eroa tulkittaisiin samalla tavalla kuin tulkittaessa lasten seksu- aalista hyväksikäyttöä koskevan 20 luvun 6 §:n 2 momenttia, joka sisältää vastaavan poikkeuksen rangaistavuudesta. Kuvan valmistajan rankaisemattomuus edellyttäisi lisäksi, että kuva on tehty sen kohteen yksityiseen käyttöön tai hänen mää- räämäänsä käyttöä varten. Tällaista kuvan kohteen määräämää käyttöä on esimerkiksi se, että hän antaa kuvan edelleen esimerkiksi seurustelukumppanilleen tai antaa kuvaajan pitää kuvaa hallussaan. Hallussapidon ran- kaisemattomuudesta tällaisessa tapauksessa säädettäisiin 19 §:n 2 momentissa. Jos kuvan saanut luovuttaa kuvan eteenpäin, hän saattaa syyllistyä rangaistavaan kuvan levittämiseen, vaikka kuvan kohde olisi antanut levittä- miseenkin luvan. Kuvan kohdetta ei luonnol- lisesti tällaisessakaan tapauksessa rangaistaisi kuvan levittämisestä tai osallisuudesta siihen, koska koko pykälän tarkoitus on suojata häntä. Poikkeussäännös ei koskisi muita 1 mo- mentin mukaisia tekotapoja kuin kuvan val- mistamista. Poikkeusta ei sovellettaisi myös- kään silloin, kun kuvassa esiintyy kuvan valmistamiseen suostumuksensa antaneen li- säksi toinenkin alle 18-vuotias, joka ei ole antanut suostumustaan. 18 a §. Törkeä sukupuolisiveellisyyttä louk- kaavan lasta esittävän kuvan levittäminen. Euroopan unionin puitepäätös lasten seksuaa- lisen hyväksikäytön ja lapsipornografian tor- jumisesta edellyttää, että lapsipornografian levittämisestä on voitava tuomita ainakin 5- 10 vuoden vankeusrangaistus. Koska voi- massa olevan lain mukaan sukupuolisiveelli- syyttä loukkaavan kuvan levittämisestä tuo- mittava enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, on säädettävä uusi törkeää teko- muotoa koskeva rangaistussäännös. Törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Uuden törkeän tekomuodon säätämisestä seuraisi myös, että poliisilla olisi jonkin verran nykyistä laajemmat valtuudet tutkia lap- sipornografiarikoksia. Törkeää sukupuoli- siveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä epäiltäessä voidaan kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepääte- laitteeseen. Vuoden 2004 alussa voimaan tul- lutta pakkokeinolain muutosta koskevan hal- lituksen esityksen mukaan teleosoitteita ovat esimerkiksi sähköpostiosoitteet, Internet- eli IP-osoitteet ja käyttäjätunnukset (HE 52/2002 vp, s. 22-23). Lisäksi jäljempänä ehdotetaan telekuuntelun mahdollistavaa pakkokeinolain muutosta. Ehdotuksen mukaan törkeää tekomuotoa koskeva rangaistussäännös koskisi vain lap- sipornografiaa. Puitepäätös koskee vain tä- mänkaltaista pornografiaa. Lapsipornografian ollessa kysymyksessä myös teon kohteen suojelun tarve on suurin. Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohta koskisi kuitenkin myös osaa väkivalta- ja eläinpornografiasta, sillä se koskisi kuvia, joissa yhdistyy lapsipornografia ja väkivalta- tai eläinpornografia. Ehdotettu pykälä ei siis tarkkaan ottaen olisi 18 §:n törkeä tekomuoto, sillä se koskisi vain osaa 18 §:n mukaista teoista. Koska ehdotetun pykälän yhteys 18 §:ään on kuitenkin huomattava, se sijoitettaisiin sen jälkeen 18 a §:ksi. Nykyisin 18 a §:ssä oleva rangais- tussäännös kuvaohjelman laittomasta esittä- misestä tai levittämisestä alaikäiselle siir- rettäisiin 18 b §:ksi. Pykälä koskisi kaikkia 18 §:n mukaisia te- kotapoja, siis valmistamista, pitämistä kaupan tai vuokrattavana, maasta vientiä, maa- hantuontia, tuontia Suomen kautta muuhun maahan sekä muuta levittämistä. Puitepäätöksen mukaan ainakin 5- 10 vuoden rangaistuksia lapsipornografian levittämisestä on voitava tuomita silloin, kun uhri on lapsi, joka ei ole saavuttanut kansalli- sen lain mukaista seksuaalista itsemäärää- misoikeutta koskevaa suojaikärajaa ja jos ri- kokseen voi liittyä vähintään yksi seuraavista seikoista: rikoksentekijä on tahallisesti tai piittaamattomuudesta vaarantanut lapsen hengen; rikoksen teossa on käytetty törkeätä väkivaltaa tai rikoksesta on aiheutunut lapselle vakavaa vahinkoa; rikos on tehty osana yhteisessä toiminnassa 98/733/YOS tarkoite- tun rikollisjärjestön toimintaa. Puitepäätöksen mukaiset raskauttavat asianhaarat eivät parhaalla mahdollisella ta- valla sovi perusteiksi, joiden vuoksi teko on arvioitava törkeäksi. Kuvan perusteella on vaikea arvioida, onko kuvan valmistuksessa todella käytetty törkeää väkivaltaa. Käytän- nössä on tarvetta pikemmin sellaisille perus- teille, jotka ottavat huomioon kuvasta ilme- nevät seikat. Tällöin raskauttavien asianhaa- rojen täyttymisen edellytykset eivät olisi yhtä tiukat. Puitepäätöksen mukaan raskauttavat asian- haarat edellyttävät aina sitä, että kuvattu henkilö on suojaikärajaa nuorempi, ja lisäksi vaaditaan muidenkin perusteiden olemassa- oloa. Tältäkin osin vaikuttaa olevan tarvetta muotoilla raskauttavat asianhaarat väljemmin niin, että ensinnäkin pelkkä uhrin erityisen nuori ikä riittäisi raskauttamisperusteeksi. Samoin olisi aiheellista, että raskauttamispe- rusteena olisi kuvan esittämä vakava väkivalta myös silloin, kun uhri on suojaikärajaa vanhempi, mutta alle 18-vuotias. Ei ole myöskään syytä rajata raskauttamisperustei- den ulkopuolelle rikoksen tekemistä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa silloin kun henkilö on jo suojaikärajan ylittänyt. Raskauttavia asianhaaroja koskeva sääntely menisi siten pidemmälle kuin puitepäätös siltä osin, joka koskee muita perusteita kuin puitepäätöksessä mainittua suojaikärajaa. Tämän vuoksi ei olekaan tarpeen katsoa pui- tepäätöksen toteuttamisen edellyttävän, että tekoa pidettäisiin aina törkeänä, kun henkilö on suojaikärajaa nuorempi. Tällainen tulkinta ei olisi Suomen lainsäädäntöä ajatellen mie- lekäskään, sillä Suomessa suojaikäraja (16 vuotta) on hyvin lähellä lapsipornografian käsitteen rajaavaa 18 vuoden ikää. 1 momentti. Sukupuolisiveellisyyttä louk- kaavan lasta esittävän kuvan levittämisessä tekoa pidettäisiin törkeänä, jos lapsi on eri- tyisen nuori, kuvassa esitetään myös vakavaa väkivaltaa tai lapsen kohtelua erityisen nöy- ryyttävästi, rikos tehdään erityisen suunni- telmallisesti taikka rikos on tehty osana jär- jestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Lisäksi rikoksen olisi oltava kokonaisuutenakin arvostellen törkeä. 1 kohta. Ensimmäinen raskauttamisperuste olisi kuvassa esiintyvän lapsen erityisen nuori ikä. Tarkkaa ikärajaa ei asetettaisi, koska teon kohteen ikää on vaikea saada selville. Perusteen on tarkoitus soveltua lapsen iän pe- rusteella moitittavimpiin lasta esittäviin kuviin. Sen vuoksi ikää tulisi arvioida pikemmin suhteessa siihen, minkä ikäisiä lapsia lapsipornografiassa yleensä kuvataan, kuin suhteessa 18 vuoden ikärajaan. Peruste sovel- tuisi kuviin, joissa esitetty lapsi on aivan poikkeuksellisen nuori. 2 kohta. Toinen peruste, jonka nojalla tekoa voitaisiin pitää törkeänä on, että kuva sisältää, paitsi lapsipornografiaa, myös vakavaa väkivaltaa. Kuva täyttäisi siis sekä lapsi- että väkivaltapornografian tunnusmerkistön. Koska raskauttamisperusteen on tarkoitus koskea törkeimpiä tekoja, väkivallalta edellytetään kuitenkin vakavuutta. Vakavaa väkivaltaa olisivat teot, jotka todellisuudessa toteutettuina täyttäisivät vähintään pahoinpitelyn tai raiskauksen tunnusmerkistön. Peruste ei siksi edellytä sen osoittamista, että rikoksen teossa on todella käytetty vaka- vaa väkivaltaa. Jos kuva antaa realistisen vaikutelman vakavasta väkivallasta, tunnus- merkistö täyttyisi. Sen vuoksi raskauttamis- perusteen olemassaolo olisi helpompi näyttää toteen kuin puitepäätöksen mukaisten ras- kauttavien seikkojen olemassaolo: sellaisina- han pidettäisiin, että rikoksentekijä on tahal- lisesti tai piittaamattomuudesta vaarantanut lapsen hengen, tai rikoksen teossa on käytetty törkeää väkivaltaa taikka rikoksesta on ai- heutunut lapselle erityistä vahinkoa. Puite- päätös näyttää edellyttävän sen osoittamista, että tällaisia keinoja on todella käytetty tai vakavaa vahinkoa on todella aiheutunut. Jos ilmenee, että kuvan valmistamisessa todella on vaarannettu lapsen henki, käytetty törkeää väkivaltaa tai aiheutettu erityistä va- hinkoa, tällaiset teot ovat luonnollisesti ran- gaistavia erillisinä rikoksina, kuten törkeänä pahoinpitelynä. Lisäksi kohta koskisi tilanteita, joissa ku- vassa esitetään lapsen kohtelua erityisen nöy- ryyttävällä tavalla. Tällaisena on pidettävä ainakin kuvia, jotka esittävät lapsen ja eläimen sekaantumista. 3 kohta. Kolmas raskauttamisperuste olisi teon erityinen suunnitelmallisuus. Erityisen suunnitelmallisesti toiminut on esimerkiksi toiminnallaan pyrkinyt aktiivisesti edistämään sitä, että levitykseen valmistetaan uusia kuvia. Erityinen suunnitelmallisuus voisi ilmetä myös siten, että valmistaminen tai muu levittäminen järjestetään taloudellista hyötyä tuottavaksi toiminnaksi. Erityistä suunnitelmallisuutta voisi osoittaa myös kuvien poikkeuksellisen laajamittainen ja aktiivinen levittäminen taikka kuvien järjestelmällinen levittäminen sitä varten perustetussa suljetussa ryhmässä. 4 kohta. Neljäs raskauttamisperuste olisi rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen ri- kollisryhmän toimintaa. Puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornogra- fian torjumisesta edellyttää, että raskauttavana asianhaarana on pidettävä yhtä puitepää- töksessä luetelluista kolmesta seikasta. Edellä on todettu, että kaksi ensimmäistä - ri- koksentekijä on tahallisesti tai piittaamatto- muudesta vaarantanut lapsen hengen taikka rikoksen teossa on käytetty törkeätä väkival- taa tai rikoksesta on aiheutunut lapselle va- kavaa vahinkoa - eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla raskauttamisperusteiksi. Tosin edellä 2 kohdaksi ehdotettu peruste, eli että kuvassa esitetään vakavaa väkivaltaa, kattaisi suurimman osan näistä puitepäätöksen mukaisista raskauttavista asianhaaroista. Kun 2 kohta on kuitenkin kirjoitettu puite- päätökseen verrattuna eri tavalla, vastaavuus voi olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. Puitepäätöksen noudattamisen toteuttamiseksi ehdotetaan sen vuoksi, että ehdotettu neljäs raskauttamisperuste otettaisiin pykälään puitepäätöksen mukaisena. Peruste olisi tällöin myös sama kuin mitä ehdotetaan esimerkiksi törkeän ihmiskaupan yhdeksi ras- kauttamisperusteeksi. Ehdotettu kohta menisi pitemmällekin kuin puitepäätös siinä mielessä, että puitepäätös edellyttää rikollisjärjestön toiminnan olevan raskauttamisperuste vain silloin kun rikoksen uhri on suojaikärajaa nuorempi. Tällainen ra- jaus ei kuitenkaan vaikuta välttämättömältä eikä sitä tässä esityksessä ehdotetakaan. Puitepäätöksessä mainittu Euroopan unionin yhteinen toiminta 98/733/YOS on pantu Suomessa täytäntöön lisäämällä 17 lukuun uusi 1 a §, joka koskee järjestäytyneen rikol- lisryhmän toimintaan osallistumista. Lisäyksen sisältävä lainmuutos on tullut voimaan vuoden 2003 maaliskuun alussa. Mainitun pykälän 4 momentti sisältää yhteisen toiminnan mukaisen järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän. Tällaisella ryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yh- teistuumin tehdäkseen pykälän 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia. Määritelmän tarkemman tulkinnan osalta viitataan lainmuutokseen liittyviin hallituksen esitykseen (HE 183/1999 vp) ja eduskunnan lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 26/2002 vp). Pykälää on sittemmin muutettu, ei kuitenkaan määritelmän osalta. Ehdotettu kohta ei siis tarkoita, että suku- puolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämiseen syyllistynyttä rangaistai- siin tässä tapauksessa järjestäytyneen rikol- lisryhmän toimintaan osallistumisesta, vaan häntä rangaistaisiin törkeästä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Järjestäytyneen rikollis- ryhmän toimintaan osallistumista koskevan 17 luvun 1 a §:n 3 momentin mukaan säännöstä ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta tuomittava enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, joten säännös olisi toissijainen törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävä kuvan levittämistä koskevaan säännökseen nähden. Kohtaa olisi sovellettava riippumatta siitä, onko teko muuten erityisen suunnitelmallinen. Riittäisi, että teko on tehty osana järjes- täytyneen rikollisryhmän toimintaa. Toisaalta kohta ei poista tarvetta pitää 3 kohdassa eh- dotetulla tavalla raskauttamisperusteena sitä, että teko on erityisen suunnitelmallinen. Tämä johtuu siitä, että lapsipornografian erityisen suunnitelmallinen levittäminen voi tapahtua ryhmässä, joka ei täytä järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmää. Rangaistusasteikko. Törkeästä sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä tuomittaisiin vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Enimmäisrangaistusta voidaan pitää rikoksen luonne huomioon ottaen suhteellisen korkeana. Rikoslaissa on useita rangaistus- säännöksiä, joissa perustekomuodon enim- mäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja törkeän tekomuodon enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta, joka olisi tässäkin tapa- uksessa ehkä johdonmukaisempi enimmäis- rangaistus. Ehdotetun enimmäisrangaistuksen taustalla onkin ensisijaisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva Euroopan unionin puitepäätös. Puitepäätöksen velvoitteen täyttäisi jo viiden vuoden enimmäisrangaistus. Sellaista enimmäisrangaistusta ei ole kuitenkaan ri- koslaissa lainkaan käytetty eikä sellaista ole rangaistusasteikkojen johdonmukaisuuden säilyttämisen vuoksi syytä ottaa nytkään käyttöön. Vähimmäisrangaistus olisi neljä kuukautta vankeutta, kuten useimmiten törkeitä teko- muotoja koskevissa säännöksissä. 2 momentti. Yritys olisi rangaistava, kuten ehdotuksen mukaan olisi 18 §:n mukaisen ri- koksen perustekomuodon yrityskin. Tältä osin viitataan 18 §:n 2 momentin perusteluihin. 18 b §. Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle. Edellä 18 a §:n yhteydessä esitetystä syystä kuvaohjelman laitonta esittämistä tai levittämistä alaikäiselle koskeva sääntely sijoitettaisiin nykyisen 18 a §:n sijasta 18 b §:ksi. Sääntelyn sisältö säilyisi ennallaan. 19 §. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito. Pykälään tehtäisiin kolme muutosta. Enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdeksi vuodeksi vankeutta. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka koskee poikkeusta rangaistavuudesta. Lisäksi viitattaisiin 18 §:n 4 momentin sisältämään lapsen määritelmään. 1 momentti. Momentissa "lapsella" tarkoi- tettaisiin 18 §:n 4 momentissa määriteltyä henkilöä. Momenttiin tehtäisiin tällaisen viit- tauksen sisältävä lisäys. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lap- sipornografian torjumista koskevassa puite- päätöksessä edellytetään, että kaikista puite- päätöksen mukaisista rikoksista on voitava määrätä vankeusrangaistus, jonka enimmäis- pituus on vähintään 1-3 vuotta (5 artiklan 1 kohta). Tämä koskee lapsipornografian hal- lussapitoa ja puitepäätöksen 4 artiklan 1 koh- dan nojalla myös avunantoa siihen. Suomessa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta voidaan tällä hetkellä tuomita rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Enim- mäisrangaistus on siten korotettava yhdeksi vuodeksi vankeutta. Avunantoa koskeva enimmäisrangaistusvelvoite ei edellytä tätä suurempaa korotusta. Tältä osin viitataan jäl- jempänä 20 luvun 8 §:n yhteydessä esitettyyn. Vastaavaa asteikonmuutosta edellyttää myös lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. Sen 5 artiklan 1 kappaleen mukaan muun muassa lapsipornografian hallussapidon katsotaan sisältyvän sopimusvaltioiden välillä voimassa olevassa luovuttamissopimuksessa sekä jokaisessa niiden välillä myöhemmin tehtävässä luovuttamissopimuksessa tarkoitettuihin rikoksiin, joiden johdosta rikoksentekijä voidaan luovuttaa. Tästä seuraa, että rikoksista säädettyjen ran- gaistusten olisi oltava rikoksen johdosta ta- pahtuvasta luovuttamisesta annetun lain (456/1970) 4 §:n 1 momentin mukaisia. Sen mukaan luovuttaa ei saa, ellei pyynnössä tar- koitettu teko ole sellainen rikos tai ellei sitä Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä olisi pidettävä sellaisena rikoksena, josta Suomen lain mukaan säädetty ankarin ran- gaistus on vähintään vuosi vankeutta. 2 momentti. Momentin mukaan rangaista- vuuden ulkopuolelle suljettaisiin tilanne, jossa sukupuolisiveellisyyttä loukkaava kuva esittää kuusitoista vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on antanut suostumuksensa kuvan pitämiseen hallussa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Poikkeusta ei voida perustella 1 momentin tavoin sillä, ettei toiminta ole oikeudetonta, vaan poikkeuksen toteuttamiseksi vaaditaan erillinen sääntely. Tilanteet, joissa aineiston hallussapitoon on 1 momentin mukaan oikeus, ovat nimittäin erityyppisiä: kysymys on tällöin esimerkiksi hallussapidosta rikosasian selvittämiseksi tai rikosjutun asiakirjojen arkistoimiseksi taikka tieteellisistä tai opetukseen tai tiedonvälitykseen liittyvistä syistä (HE 6/1997 vp, s. 150-151). Poikkeus rangaistavuudesta vastaisi sitä, minkä jäsenvaltio saa lasten seksuaalisen hy- väksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan Euroopan unionin puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohdan b-alakohdan mukaan tehdä. Puitepäätös on hieman tulkinnanvarai- nen, koska sen mukaan rangaistavuuden ul- kopuolelle voidaan jättää se, että suojaikärajan saavuttaneita esittäviä kuvia pidetään hallussa heidän suostumuksellaan ja kuvat ovat yksinomaan heidän omassa yksityiskäytös- sään. Puitepäätöksen ei voi katsoa kuitenkaan tarkoittavan vain tilanteita, joissa kuva on sen kohteen hallussa. Tällaisessa tapauksessa hallussapito on muutenkin rankaisematon, koska sääntelyn tarkoituksena on suojella kuvan kohdetta. Poikkeus rangaistavuudesta koskisikin ehdotuksen mukaan tilanteita, joissa kuvaa pidetään hallussa sen kohteen suostumuksella. Tällaisen voidaan katsoa vastaavan kuvan kohteen yksityistä käyttöä. Suojaikärajan ylittänyt voi antaa suostu- muksensa sukupuoliyhteyteen. Hänen voidaan katsoa voivan antaa pätevän suostumuksen myös tulemiseen kuvatuksi olosuhteissa, joiden vuoksi kuvaa sinänsä voitaisiin pitää pornografisena, kunhan hän itse voi päättää, kuka pitää kuvaa hallussaan. Momentin yleisten lähtökohtien suhteen viitataan lisäksi edellä 18 §:n 5 momentin yhteydessä esitettyyn. Vastaavaan tapaan kuin 18 §:n 5 momentin yhteydessä säädettäisiin myös, että poikkeus rangaistavuudesta tulee kysymykseen vain, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiil- lisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Osa- puolia ovat tässä tapauksessa kuvaa hallussaan pitävä ja sen esittämä henkilö. Poikke- ussäännös on tarkoitettu ensisijaisesti kos- kemaan tilanteita, joissa osapuolet ovat suunnilleen samanikäisiä. Jos kuvaa levitetään eteenpäin, levittäjä voi syyllistyä rangaistavan kuvan levittämiseen, vaikka kuvassa oleva henkilö olisi antanut hallussapidon lisäksi levittämiseenkin suos- tumuksensa. Kuvassa olevaa henkilöä itseään ei tällöin rangaistaisi kuvan levittämisestä tai osallisuudesta siihen. Poikkeus rangaistavuudesta ei koske kuvia, joissa esiintyy joku muukin alle 18-vuotias kuin kuvan hallussapitoon suostumuksen an- tanut. Suostumuksen olemassaolo ei sinänsä edel- lytä, että kuvan valmistamiseenkin on ollut suostumus. Helpoimmin suostumus voidaan kuitenkin todeta silloin, kun se kattaa sekä kuvan valmistamisen että hallussapidon. Suostumuksen pätevyyden osalta viitataan siihen, mitä edellä on esitetty 18 §:n 5 mo- mentin yhteydessä. 24 §. Oikeushenkilön rangaistusvastuu. Laittoman maahantulon järjestämistä koskee nykyisin oikeushenkilön rangaistusvastuu. Se laajennettaisiin vastaavasti koskemaan törkeää laittoman maahantulon järjestämistä. Pykälän sisältämään luetteloon rikoksista, joihin ulottuu oikeushenkilön rangaistusvastuu, lisättäisiin myös törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito. Pykälä koskee jo nyt sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä, joten vastaavasti mainittaisiin myös lapsipornografian levittämistä koskeva törkeä tekomuoto. Lapsipornografian hallussapitoa koskevan lisäyksen perusteena ovat kansainväliset velvoitteet. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja, Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus ja Euroopan unionin puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornogra- fian torjumisesta edellyttävät oikeushenkilön vastuuta lapsipornografiarikoksista, joskaan välttämättä ei edellytetä rikosoikeudellista vastuuta. On myös käytännössä mahdollista, joskin luultavasti harvinaista, että hallussapi- torikos tehdään oloissa, jotka voivat aiheuttaa oikeushenkilön rikosoikeudellisen vastuun. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valin- naisen pöytäkirjan 3 artiklan 4 kappaleen mukaan jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin säätääkseen mää- räykset oikeushenkilöiden vastuusta muun muassa lapsipornografian levittämistä varten tehdyn hallussapidon osalta. Tällainen oike- ushenkilön vastuu voi olla rikosoikeudellista, siviilioikeudellista tai hallinto-oikeudellista kyseisen sopimusvaltion soveltamien oikeus- periaatteiden mukaisesti. Astetta velvoittavampi on Euroopan neu- voston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleis- sopimus. Sen 12 artiklan mukaan oike- ushenkilö on voitava saattaa vastuuseen yleis- sopimuksen mukaisesti rangaistavista teoista, kuten lapsipornografian hallussapidosta tietojärjestelmää käyttäen. Oikeushenkilön vastuu voi olla rikos-, yksityis- tai hallinto- oikeudellista. Yleissopimuksen täytän- töönpanoa valmistelleen tietoverkkorikostyö- ryhmän mietinnön mukaan artikla ei edellytä varauman tekoa, vaikka Suomen lainsäädäntö ei sisältäisikään rikosoikeudellista vastuuta kaikista sopimuksen mukaan rangaistavista rikoksista. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi yksityisoikeudellinen vahingonkorvausvastuu riittää täyttämään artiklan vaatimukset. Työryhmä katsoi, että mahdolliset artiklan edellyttämät muutokset lapsipornografiari- koksia koskeviin säännöksiin on tarkoituk- senmukaista toteuttaa Euroopan unionin pui- tepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksi- käytön ja lapsipornografian torjumisesta on velvoittavin oikeushenkilön rangaistusvastuun suhteen. Puitepäätöksen 6 ja 7 artikla koskevat oikeushenkilön vastuuta. Vastuun edellytykset on määritelty 6 artiklassa. Oike- ushenkilön rangaistusvastuuta koskevat 9 lu- vun säännökset täyttävät puitepäätöksen aset- tamat vaatimukset. Tätä käsitellään yksityis- kohtaisemmin jäljempänä rikoslain 20 luvun 13 §:n yhteydessä. Vastuun tulee koskea muun muassa lapsipornografian hallussapitoa. Oikeushenkilöön on 7 artiklan mukaan voitava kohdistaa seuraamuksia, joihin kuuluu rikosoikeudellisia tai muita sakkoja. Suomen oikeusjärjestelmässä tämä tarkoittaisi rikosoikeudellisten sakkojen tuomitsemista. Lähinnä puitepäätöksen vuoksi oikeushenkilön rangaistusvastuu siis ulotettaisiin myös lapsipornografian hallussapitoon.