HIDAS PUUTARHURI - Unikonviljelij�n opas

Teksti (c) Kapteeni Happo, 1994
Kuvat (c) RP, 1996
Ilmaislevitys sallittua.

SIS�LLYSLUETTELO

1. Esipuhe
2. Yleist� unikonviljelyst�
3. Siementen hankkiminen
4. Kylv�minen ja istuttaminen
5. Lannoittaminen
6. Kastelu
7. Latvominen
8. Lyps�minen
9. Oopiumiunikko ja muut unikot
10. Oopiumiunikon farmakologiaa
11. Oopiumin historiaa
12. Reseptivapaata morfiinijohdannaista apteekista
13. Kirjallisuutta

Vaikka itse oopiumiunikon viljely on laillista Suomessa, rohdosten valmistaminen siit� on lailla kielletty�. T�ss� oppaassa esitell��n rohdosten valmistusmenetelmi� puhtaasti informatiivisessa mieless�; tarkoitus ei ole yllytt�� lukijaa lain rikkomiseen.

1 ESIPUHE

Ihmiskunnan siirtyess� seuraavalle vuosituhannelle kaksinaisuus sen v�lill�, mit� ihmiset tiet�v�t itsest��n biologisena organismina ja mit� he luulevat tiet�v�ns�, joutuu voimakkaan tarkastelun alaiseksi.
Tiedet��n, ett� ihmisten nauttimat elintarvikkeet ja muut aineet sis�lt�v�t tiettyj� kemiallisia yhdisteit�. Silti, usein n�m� puhtaat aineet eiv�t sis�ll� kaikkia tarvittavia ravinteita eiv�tk� siis t�yt� ravinnolle asetettuja edellytyksi�. Kiistely� k�yd��n esimerkiksi puhdistetusta sokerista ja luonnossa esiintyvist� hedelm�makeuttajista. Vaikka jalostetun sokerin sis�lt�m� yhdiste onkin pohjana esimerkiksi sokerijuurikkaassa esiintyville yhdisteille, jalostetun sokerin k�ytt� johtaa usein sairauksiin ihmisruumiissa. Nykyisen tiet�myksen perusteella vaikuttaa silt�, ett� luonnossa esiintyvien monimutkaisten hiilihydraattiyhdisteiden sulattaminen ruuansulatuselimist�ss� mahdollistaa sen, ett� keho voi saada sokerit k�ytt��ns� ilman negatiivisia sivuvaikutuksia pitk�ll� aikav�lill�. Jalostettua sokeria voidaankin itse asiassa pit�� l��kkeen�, jota tulisi k�ytt�� helpon imeytymisens� takia vain silloin, kun keho on heikossa tilassa. Sen sijaan sit� ei tulisi k�ytt�� vakituisen ruokavalion osana, vaan t�h�n tarkoitukseen tulisi k�ytt�� luonnossa esiintyvi� monimutkais�a hiilihydraatteja.

Samalla tavalla voimme tarkastella useita luonnossa esiintyvi� kasvituotteita. Farmakologisesti aktiivisesta kasvista valmistettu tee tai uute voi sopia varsin hyvin pitk�aikaisessakin k�yt�ss� moniin pikkuvaivoihin, mutta puhdistetun tai jalostetun farmakologisesti aktiivisen aineen k�ytt� tulisi rajoittaa lyhytaikaiseen l��kek�ytt��n.
Sata vuotta sitten oli varsin tavallista, ett� kodin puutarhassa kasvoi muutama oopiumiunikko. N�ist� v�rikk�ist� kukista saatava tuote, oopiumi, ker�ttiin s��nn�llisesti talteen l��kinn�llist� k�ytt�� varten. Puutarhassa kasvavia unikoita pidettiin yht� luonnollisina kuin niiden vierell� kasvaneita vihanneksia ja juureksia. Nykyajan ihmiselle sana oopiumi tuo mieleen l�hinn� heroiinin. Samalla tavalla koka tarkoittaa useimmille nykyihmisille samaa kuin kokaiini. 50-100 vuotta sitten asiat olivat toisin, silloin n�it� l��kkeit� ei viel� oltu julistettu laittomiksi. Kriminalisoinnin seurauksena syntyi j�rjest�ytynytt� mustan p�rssin kauppaa, jonka etujen mukaista oli tiivist�� aineet puhtaisiin, voimakkaisiin muotoihin. T�m� edesauttoi nykyisen laajamittaisen heroiinin- ja kokaiininjalostusteollisuuden syntymist�.

Yhden puhtaan ainesosan farmakologinen vaikutus on t�ysin erilainen kuin laimea sekoitus useita sille l�heisi� alkaloideja, jotka esiintyv�t kasveissa. Useissa tapauksissa n�iden puhtaiden aineiden ominaisuudet poikkeavat niin paljon kasvien tuottamista esiasteista, ett� ne t�ytyy annostellakin suorempaa reitti�; esim.ruiskuttamalla suoraan suoneen piipussa polttamisen tai sy�misen sijasta. T�m� puhtaiden aineiden annostelu suoraan verenkiertoon johtaa helposti negatiivisiin seurauksiin; puhtaat aineet ovat myrkyllisempi� ja yliannostusriski kasvaa moninkertaiseksi. Kun raakaoopiumia poltetaan, tietyn morfiinipitoisuuden aikaansaaminen veress� vie huomattavasti pidemm�n ajan kuin annosteltaessa morfiinia suoraan verenkiertoon. T�m� mahdollistaa tiettyjen kehon puolustusmekanismien, kuten unen tai tokkuraisuuden, k�ynnistymisen, mik� antaa keholle lis�aikaa jakaa aine tasaisemmin koko elimist��n. Korkea konsentraatio puhdasta alkaloidia voi aiheuttaa elimist�lle shokkitilan ja pahimmillaan kuoleman.

Laimeutensa lis�ksi raakamateriaalit eroavat jalosteista my�s kemialliselta rakenteeltaan. Esiasteiden ja kemiallisesti l�heisten yhdisteiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia kuin jalosteiden. Er�ill� raakaoopiumin sis�lt�mill� alkaloideilla on pahoinvointia aiheuttavia ominaisuuksia, jotka ovat niin voimakkaita ett� ne voivat est�� henkil�� nauttimasta myrkyllisen suurta annosta. Samalla ne rajoittavat riippuvuusriski�. Psykologiselta kannalta aine, jolla on lyhyt vaikutusaika ja joka aiheuttaa voimakkaan mielihyv�n, aiheuttaa suurimman psyykkisen riippuvuusriskin. Opiaattien tapauksessa fyysinen riippuvuus voi aiheuttaa lis�ongelman. Raakaoopiumia k�ytett�ess� fyysisen riippuvuuden riski pienenee ratkaisevasti. N�iden aineiden kriminalisoinnista johtuva jalostusteollisuus on siis luonut huomattavasti vaarallisemman tilanteen kuin mik� vallitsi ennen kriminalisointia. Nyky��n on paljon vaikeampaa l�yt�� raakaoopiumia tai koka-lehti� ja paljon helpompaa l�yt�� morfiinia, heroiinia ja kokaiinia. Lain yll�pito-ongelmat ovat seurausta kriminalisoinnista - nimenomaan siit� ett� my�s miedot vaihtoehdot on kriminalisoitu.
Toisin sanoen lailliset, kontrolloidut ja verotetut raakavalmisteet voisivat muuttaa koko huumekaupan rakenteen, pienent�en siin� liikkuvia raham��ri� ja v�hent�en j�rjest�ytytt� rikollisuutta, jota tarvitaan nykyisen pime�n kaupan yll�pit�miseksi.

Huumeiden k�ytt�� ja kauppaa valvovat viranomaiset mittaavat tietyn aineen vaarallisuutta usein aineen aiheuttamina kuolemina ajanjaksoa kohti. Jos raakamateriaalien saatavuus teht�isiin helpommaksi kuin jalosteiden(joita on usein jatkettu ep�m��r�isill� kemikaaleilla), yliannostuskuolemat v�henisiv�t automaattisesti k�ytt�jien keskuudessa. Huumelakeja valvovat viranomaiset voisivat keskitty� valvomaan lisensoituja valmistajia sek� ehk�isem��n jalostettujen aineiden levityst�.

Raakamateriaalit, kuten koka-lehdet, oopiumi ja kannabis voisivat tarjota paremman vaihtoehdon kuin nykyisin sallitut huumeet eli kahvi, tupakka ja alkoholi sek� erilaiset reseptil��kkeet kuten Diapam. N�m� sallitut huumeet ovat osa modernin yhteiskunnan ty�ja virkistystoimintamallia. Esimerkiksi kahvi on piriste, jota ihmiset k�ytt�v�t ty�ss��n; alkoholia puolestaan k�ytet��n tyypillisesti vapaa-ajan rentoutumiseen. Sama voisi p�te� my�s koka-lehteen ja oopiumiin, jotka eiv�t luonnollisessa muodossaan ole sen enemp�� riippuvuutta aiheuttavia kuin kahvi ja alkoholi. Joissakin tapauksissa koka-lehdet olisivat kahvia parempi vaihtoehto; kahvi aiheuttaa negatiivisia sivuvaikutuksia joidenkin k�ytt�jien vatsalle ja syd�melle. Oopiumi ja kannabis taas voisivat olla parempi vaihtoehto kuin alkoholi, joka on laajimmin v��rink�ytetty huume yhteiskunnassamme.

Monet kasvituotteet omaavat raakamuodoissaan laajemman l��kinn�llisen k�ytt�potentiaalin kuin vastaavat jalosteet. Esimerkiksi oopiumitinktuuraa voidaan k�ytt�� paikallispuudutuksena mm. hampaita saavien vauvojen ikeniss�. Se on my�s tehokas ripulin pys�ytt�j� (Suomessakin myyd��n OPIa reseptivapaasti). Morfiinipitoista alkoholitinktuuraa myytiin apteekeissa aina 1950- luvun puoleenv�liin saakka. T�t� ennen syntyneet muistavat kyseisen l��kkeen ominaismaun yleens� positiivisin tuntemuksin.

Nykyaikana raakamateriaalien tarjoamat mahdollisuudet on pitk�lti j�tetty huomioimatta. Sen sijaan l��ketehtaiden jalosteita pursuavista apteekeista on tullut ainoa j�ljell� oleva l��kinn�n l�hde. On kyseenalaista, ovatko n�m� nykyaikaiset tuotteet - jotka koostuvat p��asiassa jalostetuista kemikaaleista, joista monia on mahdotonta tunnistaa ja jotka ovat usein vanhoja l��kkeit� tehottomampia - ainoa hyv�ksytt�v� l�hde l��kinn�llisten tarpeiden tyydytt�miseen.
Juuri t�m� on ollut l�ht�kohtana t�m�n oppaan kirjoittamiselle.

Oopiumiunikko viihtyy viile�ss� ilmanalassa, joten se menestyy mainiosti ulkoviljelykasvina Suomessa. Se ei ole kovin tarkka my�sk��n maaper�n suhteen, mist� johtuen sen viljely on ��rimm�isen helppoa. Suurimman ongelman muodostavat s��olosuhteet; hyv�n sadon aikaansaamiseksi pit�isi sadonkorjuuvaiheessa olla kuivat ja aurinkoiset ilmat. Ep�onnistumisriski� voi tietysti jakaa kasvattamalla useita eri vaiheissa kypsyvi� variaatioita.

3 SIEMENTEN HANKKIMINEN

Oopiumunikon siementen hankkiminen ei voisi olla paljon helpompaa; it�vi� siemeni� l�ytyy jopa hyvinvarustettujen ruokakauppojen maustehyllyist�. Tietenk��n n�m� siemenet eiv�t ole parhaita mahdollisia. Parempia siemeni� voi tiedustella niin suomalaisista kuin ulkomaisista siemeni� myyvist� erikoisliikkeist�. Ohessa muutamia hy�dyllisi� osoitteita sek� useimpien toimittajien kohdalta my�s hintatietoja.

Frantsilan Yrttitila
39200 Kyr�koski
puh: (931)3714667
(12 mk/0,3 gramman annos)

Korpikangas Siemen-Fr�
Junkars
00400 Kirkkonummi
puh: (90)2983327
(9 mk/annos, oma hinnasto ilmainen, Thompson & Morganin 30 mk.)

Reinola
Keskustori 5
33100 Tampere
puh: (931)2226597
(5 mk/annos)

Siemen Vesa
Yrj�nkatu 4
28100 Pori
puh: (939)6330100
(5 mk/annos, 10 mk/5 grammaa ja 35 mk/ 50 grammaa)

B&T World Seed
Whitnell House
Fiddington
Bridgewater, somerset TA5 1JE
England
(#36 herb seed list 50 pence�.)

Horus Botanicals
HCR 82
Box 29
Salem, Arkansas 72576
U.S.A
(Annos $5 + postikulut $2.)

Rara V�xter
Box 11083
10061 Stockholm
Sverige

4 KYLV�MINEN JA ISTUTTAMINEN

Istuttamisajankohdalle on kaksi vaihtoehtoa. Siemenet voidaan kylv�� jo loppusyksyst�, syys-lokakuussa, jolloin ne talvehtivat versoina lumen alla ja alkavat kasvaa aikaisemmin kev��ll�. Kev��ll� kylv�misen tulisi tapahtua heti viimeisten y�pakkasten j�lkeen. It�misvaiheessa l�mp�tilan tulisi olla v�hint��n 3 astetta Celsiusta, mieluiten 10 astetta. Nuoret taimet viihtyv�t parhaiten 4-5 asteessa. Pakkaset ovat kohtalokkaita nuorille taimille. Sen sijaan hieman kehittyneemm�t taimet, joilla on lumipeite suojana, siet�v�t kylmi�kin l�mp�tiloja. Unikot vihaavat uudelleenistuttamista, joten siemenet tulisi kylv�� suoraan lopulliseen kasvupaikkaansa. Jos taimet on jostakin syyst� aloitettava muualla, t�m� tulisi tehd� maatuvissa turveruukuissa, jotka voidaan istuttaa suoraan maahan.
Kasvatukseen sopii parhaiten paikat, jotka ovat aurinkoisia mutta tuulelta suojassa.

5 LANNOITTAMINEN

Jos mahdollista, kasvatuspaikan maaper��n kannattaa lis�t� karjanlantaa kasvukautta edelt�v�n� syksyn�. Fosforia (esim.superfosfaatti, apatiitti tai PuuCee Superi) tulisi lis�t� siemeni� kylvett�ess�. Kun taimet alkavat muodostaa nuppuja, kannattaa pintaan lis�t� viel� kerros lantaa tai lannoittaa typpipitoisella lannoitteella. Sama toistetaan kukkimisvaiheessa.

Oheinen taulukko kuvaa kaupallisessa viljelyss� lis�tt�vien ravinteiden m��r�� eri vaiheissa (kg/ha).

         N        P2O5     K2O

Nuppu    1,26     ,026     1,2

Kukka    55,2     18,6     76,4

Lypsy    61,4     28,3     74,2

Kun taimet ovat pieni�, niit� tulisi kastella usein. My�hemminkin ne pit�v�t suihkuttelusta, mutta huomattavasti kuivemmasta maaper�st�. Sadonkorjuun aikaan unikko on erityisen herkk� sateelle, pitk�t varret vaurioituvat siin� helposti. Mik� viel� pahempaa, sade tai liika kosteus haittaa alkaloidien ker��ntymist� lateksiin ja oopiumista tulee laihempaa kuin se olisi kuivalla s��ll�. My�s lateksin m��r� on suurempi l�mpim�ll� ja kuivalla ilmalla. Runsain sato saadaan, jos kukkiminen ajoittuu pisimpiin p�iviin eli juhannuksen tienoille.

7 LATVOMINEN

Kun taimet alkavat puskea kukintonuppuja, leikkaa niiden latvat. T�m� saa kunkin taimen muodostamaan useita kukintoja yhden sijasta. Toisin kuin useimmilla kasveilla, latvottujen taimien muodostamat kukinnot saattavat itse asiassa muodostua suuremmiksi kuin jos ne j�tett�isiin latvomatta.

8 LYPS�MINEN

Oikeat lyps�mismenetelm�t vaikuttavat ratkaisevasti lopullisen oopiumisadon m��r��n. Oikein lypsettyn� kukin siemenkota voi tuottaa jopa 30 grammaa oopiumia.
Siementen alkaessa kypsy� alkaa siemenkodan suonissa virrata oopiumilateksia. Siemenkota alkaa muodostua samana p�iv�n� jolloin kukan ter�lehdet putoavat. Kun pudonneiden ter�lehtien entiset kiinnityskohdat ovat muuttuneet harmaista l�hes mustiksi, lyps�minen voi alkaa. Normaalisti t�m� tapahtuu 2-3 viikkoa ter�lehtien putoamisen j�lkeen.
Siemenkodan lyps�minen aloitetaan ty�kalulla, jossa on kaksi s��dett�v�� ter��. Viillon tekemiseen k�ytet��n alussa yht� ter�� ja my�hemmin kahta ter��, jotka ovat l�hell� toisiaan. Alkuvaiheessa tehd��n vain katkoviivatyyppist�, vaakasuoraa viiltoa siemenkodan yl�osan ymp�ri. T�ll� tavoin selvi�� se, kuinka runsaasti lateksia virtaa siemenkodassa.

Viillon syvyys riippuu siemenkodan halkaisijasta:

    Siemenkodan halkaisija          Viillon syvyys
    ----------------------          --------------
Suuri             2,5-4 cm              1,5 mm
Keskikokoinen     2-2,5 cm              0,8 mm
Pieni             1,5-2 cm              0,4 mm

Ensimm�isten viiltojen tulisi olla 0,5-1 cm pituisia ja niit� tulisi tehd� vain yksi p�iv�ss�. Viiltojen v�lille j�tet��n vaakasuunnassa noin 3 millimetrin v�lit. Mit� runsaammin lateksi virtaa, sit� enemm�n voidaan viilt�� seuraavana p�iv�n�. Kun lateksivirta on maksimissaan, viillot tehd��n l�hes t�ysiksi ympyr�iksi katkoviivojen sijaan. Viiltoa ei kuitenkaan koskaan pid� tehd� t�ysin siemenkodan ymp�ri, sill� t�m� tyrehdytt�isi lateksivirran. Viiltojen tekeminen on my�s aloitettava siemenkodan yl�p��st� jatkuvan lateksivirran takaamiseksi. Jokainen uusi viiltokerros tehd��n 1,5-3 mm edellist� alemmaksi. Ole s��steli�s alkuvaiheessa, lyps� vain v�h�n kerrallaan. Kasvia voidaan lyps�� yli kuukauden ajan joka p�iv�, jos kaksoisviiltoja aletaan tehd� siemenkodan puolestav�list� alasp�in ment�ess�. Viillot tehd��n aamup�iv�ll� ja kuivunut lateksi ker�t��n my�hemmin iltap�iv�ll�. Lateksin raaputtamiseen simenkodan pinnalta sopii esimerkiksi ruokalusikka, jonka toiseen laitaan on koverrettu kuunsirpin muotoinen lovi. Ker�tty oopiumi kuivataan auringossa tai keinol�mm�ss�.
Lateksivirta on suurimmillaan puolenp�iv�n aikoihin. On merkillepantavaa, ett� alkaloidipitoisuus on korkein s��n ollessa kuiva ja ett� lateksia muodostuu eniten keskip�iv�ll� pitk�n�, l�mpim�n� p�iv�n�. Lateksin morfiinipitoisuus on my�s korkeimmillaan keskip�iv�ll�, mutta p�iv�n ollessa lyhyempi. Lis�ksi morfiinipitoisuus on korkeampi lateksissa, joka on ker�tty heti viilt�misen j�lkeen. T�m� johtuu siit�, ett� osa morfiinista hapettuu reagoidessaan ilman kanssa. Hapettumisen ehk�isy takaa paremman puhtausasteen.
P�iv�n pituustekij�st� johtuen lateksin morfiinipitoisuus on korkein unikoissa, jotka on kylvetty jo syksyll� tai hyvin aikaisin kev��ll�.
Oopiumin morfiinipitoisuus on suurin 1-3 ensimm�isen lypsykerran aikana. Ainoastaan kahden ensimm�isen lypsyn tulos kannattaa yhdist��, jos tahtoo luokitella oopiumin voimakkuuden t�sm�llisesti. Muiden alkaloidien pitoisuudet pysyv�t vakiona koko lypsyajan.
Jotta saisit tulevaisuutta varten hyvi� siemeni�, kannattaa j�tt�� muutama kasvia kokonaan ilman viiltoja. Kun siemenet ovat kypsi�, siemenkodan yl�osaan aukeaa pieni� reiki�. Kypsyneet siemenet tulevat kuivuessaan niin kevyiksi, ett� tuuli puhaltaa ne ulos n�ist� rei'ist�. Kypsym�tt�m�t siemenet ovat kosteita ja pysyv�t viel� siemenkodan uumenissa.

9 OOPIUMIUNIKKO JA MUUT UNIKOT

Varsinainen oopiumiunikko tunnetaan kasvitieteess� nimell� Papaver Somniferum L. ja se kuuluu Papaveraceae-sukuun. Sukuun kuuluu yli sata eri lajia, joista on useita eri variaatioita. Useimmat n�ist� kasveista kasvavat Keski- ja Etel�-Euroopassa sek� etel�isess� Aasiassa. Monet ovat sopeutuneet alppiseuduille, miss� on kev��ll� paljon vett� ja my�hemmin kes�ll� on kuivaa. Kaikki oikeat unikot tuottavat siemeni� siemenkodissa, jotka kasvavat pitkien varsien p�iss�. T�m� ominaisuus on ratkaiseva unikoita luokiteltaessa. Esim tuliunikko ei muodosta siemenkotaa eik� siis ole varsinainen unikko; kasvitieteess� se tunnetaan nimell� Escholtzia Californica ja se kuuluu itse asiassa leinikkeihin.
Oopiumiunikon lis�ksi vain harvat unikkolajit sis�lt�v�t oopiumialkaloideja, oopiumiunikon ollessa luonnollisestikin t�rkein alkaloidil�hde. Siit� on kuitenkin olemassa useita variaatioita, jotka eroavat toisistaan mm. kukkien ja siementen v�rin, kypsymisajan sek� siemenkotien koon osalta. Papaver Somniferum on yksivuotinen ruohokasvi, toisin sanoen se el�� vain yhden vuoden, jonka j�lkeen se tuottaa runsaan siemensadon. Kukat ovat tavallisimmin valkoisia, violetteja, vaaleanpunaisia tai punaisia. Siemenet puolestaan ovat harmaita, sinisi� tai mustia.

10 OOPIUMIUNIKON FARMAKOLOGIAA

Raakaoopiumi sis�lt�� lajikkeesta riippuen keskim��rin 25 eri alkaloidia. T�rkeimm�t alkaloidit ovat: morfiini(4-21%), kodeiini(0,8-2,5%), papaveriini(0,5-2,5%), noskapiini(4-8%) ja thebaiini(0,5-2%). Muita alkaloideja ovat mm. protopiini, laudaniini, kodamiini ja kryptopiini.
Jokaisella yksitt�isell� oopiumialkaloidilla on erilaiset vaikutukset; eri alkaloidien erottaminen raakaoopiumista vaatii kemiallisia prosesseja.
Oopiumin pahoinvointia aiheuttava vaikutus johtuu l�hinn� thebaiinista ja papaveriinista.
Morfiiniin pohjautuu oopiumin uneliaisuutta tuottava vaikutus. Se on riippuvuutta aiheuttava puudutusaine, joka luokitellaan narkoottiseksi kipul��kkeeksi. Morfiinin aiheuttamia sivuoireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Normaaliannos morfiinisulfaattia on 10 mg 4-6 kertaa p�iv�ss� Kodeiini aiheuttaa v�hemm�n unisuutta, mutta torjuu tehokkaasti kipua. Se luokitellaan my�s narkoottiseksi kipul��kkeeksi. Kodeiinilla, kuten monella muullakin opiaatilla on ysk�n�rsytyst� hillitsev� vaikutus ja sit� k�ytet��nkin joissakin ysk�nl��kkeiss�. Kodeiini vaikuttaa samalla tavalla kuin morfiini, mutta se on v�hemm�n myrkyllist� ja v�hemm�n riippuvuutta aiheuttava; my�s v�hemm�n euforisoiva. Normaali annos on noin 30 mg 4-6 kertaa p�iv�ss� kipul��kkeen� ja 5-10 mg 6-8 kertaa p�iv�ss� ysk�nl��kkeen�.
Noskapiinilla (vanhalta nimelt��n narkotiini) ei ole narkoottisia ominaisuuksia, mutta sit� k�ytet��n ysk�nl��kkeen�. Annos 15 mg 4 kertaa p�iv�ss�.
Papaveriini on lihasrelaksantti ja sit� k�ytet��n mm. ruuansulatush�iri�iden hoitoon.

11 OOPIUMIN HISTORIAA

Unikon yhdistiv�t euforiaan ja uneen jo Babylonian Sumerilaiset noin 4000 eKr. Kreikkalaiset kirjoittivat ensimm�isin� oopiumin l��kinn�llisest� k�yt�st� noin 300 eKr. Kreikkalaiset totesivat euforisoivien vaikutusten lis�ksi my�s oopiumin kyvyn tuottaa psyykkist� ja fyysist� riippuvuutta. Sana oopiumi tulee kreikankielisest� mehua tarkoittavasta sanasta, joka viittaa siemenkotia viillett�ess� saatavaan lateksiin. Kreikan mytologiassa oopiumi oli omistettu y�n jumala Nyxille, kuoleman jumala Thanatokselle, unen jumala Hypnokselle sek� Hypnoksen pojalle Morfeukselle, unten jumalalle. Homeros kirjoitti Helenist�, joka tarjosi Telemakhokselle nepenthe�, unikkoviini�. L��ketieteen is� Hippokrates(460-377 eKr.) suositteli unikkoviini� yleisl��kkeeksi.
Arabikauppiaat levittiv� oopiumin k�yt�n Intiaan ja Kiinaan, miss� sit� k�ytettiin l�hinn� ripulin ja punataudin hoitoon. Oopiumin polttamista ei harjoitettu Id�ss� ennen 1700-lukua. Sen sijaan Euroopassa oopiumin k�ytt� oli laajalle levinnytt� jo 1500-luvun puoliv�liss�. Eurooppalainen alkemistil��k�ri Paracelsus(1490- 1540) kehitti oopiumitinktuuran, laudanumin. Vaikka laudanumia oli vapaasti tarjolla Euroopassa, oopiumin tai laudanumin k�yt�st� ei tullut koskaan samanlaista yhteiskunnallista ongelmaa kuin alkoholi oli ja on edelleen. Vasta kun tohtori Alexander Wood kehitti suonensis�isen ruiskeen vuonna 1853, opiaattiriippuvuudesta tuli vakava ongelma l�nsimaisessa yhteiskunnassa. Ruiskeen ja vesiliukoisen morfiinin yhdistelm�n k�ytt� levisi Amerikan sis�llissodassa, miss� sit� k�ytettiin haavoittuneiden kivunlievitykseen.
Oopiumin k�yt�n huumeena vei Kiinaan britit. 1800-luvulla englantilaiset kolonialistit organisoivat Intiassa valtavan oopiumituotannon. Markkina-alueeksi he valitsivat Kiinan. Tuohon aikaan Kiina oli p��asiallinen teen tuottaja ja teen kysynt� oli kovassa kasvussa l�nsimaissa. Kiina oli omavarainen, mutta kiinalaiset ottivat mielell��n hopeaa vaihdossa teest�. Englantilaiset alkoivat vied� oopiumia Kiinaan ja oopiuminkulutuksen kasvaessa kiinalaiset maksoivat oopiumistaan pian enemm�n hopeaa kuin saivat teest�ns�. T�m� aiheutti vakavan kauppavajeen, mink� johdosta Kiinan hallitsijat p��ttiv�t kielt�� oopiumin maahantuonnin. P��t�s suututti englantilaiset, jotka olivat alkaneet laskea ylij��m�hopean varaan rahoittaessaan KaukoId�n kauppaansa. Englantilaiset halusivat my�s innokkaasti avata Kiinan valtavat markkinat teollisuustuotteilleen, erityisesti puuvillavaatteille.
K�ytt�m�ll� ylivoimaisia laivojaan ja kanuunoitaan, englantilaiset aloittivat ja voittivat Ensimm�isen Oopiumisodan(1839-1847), avaten Kiinan markkinat sek� Toisen Oopiumisodan(1856-1860), pakoittaen kiinalaiset laillistamaan oopiumin maahantuonnin. Toisin sanoen britit muuttivat v�kipakolla Kiinan kansan oopiumiaddikteiksi, ottaen huumeestaan vaihdossa kallisarvoista hopeaa ja teet�. Lopulta vuonna 1907 Iso-Britannia, Kiina ja Intia sopivat oopiumin tuottamisen ja kaupan lopettamisesta kymmenen vuoden sis�ll�. T�m�n seurauksena Kiinan oopiumiongelma k�yt�nn�llisesti katsoen katosi.

12 RESEPTIVAPAATA MORFIINIJOHDANNAISTA APTEEKISTA !

Dextrometorfaanibromidi on synteettinen morfiinijohdannainen, jota on er�iss� reseptivapaissa ysk�nl��kkeiss� (Lagun, Resilar). Sit� on koulul��ketieteen piiriss� pidetty vuosikausia l��kkeen�, jolla ei ole opiaateille tyypillisi� psykoaktiivisia vaikutuksia eik� v��rink�ytt�potentiaalia. Se on kuitenkin ollut yli kymmenen vuotta suosittu huume tietyiss� underground-piireiss�. Vasta aivan viime vuosina aineen t�m� puoli on tunnustettu; t�m�n johdosta esim. Suomessa on poistettu markkinoilta tablettimuotoinen dextrometorfaani sek� lis�tty nestem�isiinkin tuotteisiin v��rink�yt�n est�miseksi sorbitolia, mik� voi laittaa herkk�vatsaisen ruuansulatuksen sekaisin. Ainetta kokeilleiden mielipiteet jakaantuvat voimakkaasti; toisten mielest� se aiheuttaa vain kumimaisen turtuneen olon, toiset puhuvat innoissaan voimakkaasta euforiasta ja hallusinaatioista. Mietona annoksena pidet��n 120-360 milligrammaa ja voimakkaana n.720 milligrammaa.

Mieto annos vaikuttaa erityisesti kuuloaistiin, ��net ja musiikki saattavat kuulostaa normaalia t�ytel�isemmilt� tai syvemmilt�. Aistimukset kehon asennosta ja liikkeist� saattavat olla v��ristyneit�. Liikkuminen tuntuu euforisoivalta, mutta tasapaino ja koordinaatiokyky h�iriintyv�t. Pienill� annoksilla on liev� puuduttava vaikutus.
My�s n�k�aistimukset muuttuvat. V�rit saattavat n�ytt�� kirkkaammilta tai 'todellisemmilta'.
Yleisesti ottaen k�ytt�j� saattaa kokea aistiensa ter�v�ityneen, aistimukset ovat usein miellytt�vi� tai jopa euforisoivia. Muisti, keskittyminen ja erityisesti kielelliset funktiot heikkenev�t vaikutuksen ajaksi.
Toisin kuin monen muun aineen kohdalla, vaikutuksen loputtua henkil� tuntee itsens� yleens� positiivisesti latautuneeksi.

Suuren annoksen vaikutukset ovat huomattavasti voimakkaammat. Jotkut vertaavat niit� jopa ketamiinin tai LSD:n vaikutuksiin.
Aistimukset (kuulo, n�k�, tunto) muuttuvat rytmikk�iksi ja viiveellisiksi. Kehon asennon ja liikkeiden aistiminen muuttuu niin totaalisesti, ettei niist� ole juurikaan apua; k�veleminen on vaikeaa. My�s maku- ja hakuaistit saattavat muuttua samalla tavalla.
Esineet saattavat n�ytt�� suuremmilta tai pienemmilt� kuin todellisuudessa. My�s varsinaiset hallusinaatiot ovat mahdollisia. Monimutkaiset teht�v�t kuten matemaattiset laskutoimitukset tulevat hyvin vaikeiksi suorittaa. Reaktioaika pitenee selv�sti, muisti ja keskittyminen heikkenee radikaalisti.
Mielentila voi vaihdella maniasta paniikkiin. Irrationaalisia pelkoja saattaa esiinty� henkil�ill�, jotka eiv�t osaa odottaa aineen fyysisi� vaikutuksia. Jotkut k�ytt�j�t ovat kertoneet kokeneensa mystisi� kokemuksia suurilla annoksilla.

VAROITUS!!
Dextrometorfaani alkaa olla tappavan myrkyllist� 2000-3000 mg:n annoksilla (vastaa esim.7,5-10 desilitraa Resilaria).

13 KIRJALLISUUTTA

William Griffith: Opium Poppy Garden - The Way of a Chinese Grower (c)1993
Ronin Publishing, Inc.
P.O.Box 1035
Berkeley, Ca 94701
U.S.A

P.Mick Richardson, Ph.D: The Encyclopedia of Psychoactive Drugs - Flowering Plants (Magic in Bloom)
(c)1986,1988
Burke Publishing Company Ltd.
Pegasus House
116-120 Golden Lane
London EC1Y 0TL
England

N�it� ja muita vastaavia kirjoja voi tiedustella my�s osoitteesta:

Books by Phone
Box 522
Berkeley, CA 94701
U.S.A
(Laajat valikoimat alan kirjallisuutta, luettelo $2.)

Paluu p��sivulle