TEINISEKSI JA JURIDIIKKA Ensimmäinen Versio (14.1.2005) Kirjoittanut Psykoseksuaali ---------- ESIPUHE ---------- Tämän tekstin tarkoitus on valottaa ihmisille alle 16-vuotiaiden kanssa harjoitettuun vapaaehtoiseen seksiin liittyvää juridiikkaa. Osittain teksti valottaa myös pedofiilien tekemiin rikoksiin liittyvää juridiikkaa, johtuen siitä, että nämä tapaukset, erilaisesta luonteestaan riippumatta ikävä kyllä tuomitaan samojen pykälien perusteella. Tekstissä on esiteltynä lainsäädäntö, tiivistelmiä uutisista ja Korkeimman Oikeuden ratkaisuista, lainauksia lain esitöistä sekä tilastotietoa tuomioista. Tekstistä saa suuntaa-antavaa tietoa siitä minkälainen toiminta on laillista tai laitonta, ja minkälaisia tuomioita mistäkin tyypillisesti saa. Lisäksi esillä on lieventäviä asianhaaroja, perusteita jättää tuomitsematta ym. ---------- LAINSÄÄDÄNTÖ ---------- 6 § (24.7.1998/563) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Joka 1. on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, 2. koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään, tai 3. saa hänet ryhtymään 2 kohdassa tarkoitettuun tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei kuitenkaan pidetä 1 momentissa tarkoitettua tekoa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Yritys on rangaistava. 7 § (24.7.1998/563) Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Jos lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä 1. kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, 2. rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai 3. rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 10 § (24.7.1998/563) Määritelmät. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan tässä luvussa sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Seksuaalisella teolla tarkoitetaan tässä luvussa sellaista tekoa, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. 12 § (24.7.1998/563) Toimenpiteistä luopuminen. Jos 1 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen asianomistaja omasta vakaasta tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi, virallisella syyttäjällä on oikeus jättää syyte nostamatta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. ---------- TILASTOTIETOA TUOMIOISTA ---------- Alioikeuksissa vuosina 2000-2002 määrätyt rangaistukset. Päärikoksen mukaan, mukana RL 7:6. * Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Ehdoton vankeus: 78 kpl (25%). Yhdyskuntapalvelu: 14 kpl (7%). Ehdollinen vankeus: 207 kpl (67%). Sakko: 12 kpl (4%). Ehdottoman vankeuden keskipituus 14,9 kuukautta, ehdollisen 7,2 kuukautta. Yhteensä 311 tuomiota. Vankeusrangaistusten keskipituus 9,6 kuukautta. * Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Ehdoton vankeus: 45 kpl (92%), ehdollinen vankeus: 4 kpl (8%). Ehdottoman vankeuden keskipituus 43,5 kuukautta, ehdollisen 19,0 kuukautta. Yhteensä 49 tuomiota. Vankeusrangaistusten keskipituus 41,5 kuukautta. * Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys - Ehdoton vankeus: 2 kpl (15%). Ehdollinen vankeus: 9 kpl (69%). Sakko: 2 kpl (15%). Ehdottoman vankeuden keskipituus 4,5 kuukautta, ehdollisen 3,2 kuukautta. Yhteensä 13 tuomiota. Vankeusrangaistusten keskipituus 3,4 kuukautta. * Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä ei tuomittu näinä vuosina ketään. Toteutuneista hyväksikäytöistä (ei yritykset) siis noin 86% tuomittiin perusmuotoisina ja noin 14% törkeinä. Huomioitavaa on, että tilastot sisältävät tiedon päärikostuomioista - ei yksittäisrikostuomioista. Lähde: Lappi-Seppälä, Tapio & Hinkkanen, Ville: Selvityksiä raiskausrangaistuksista ja rangaistuskäytännön yhtenäisyydestä Selvennykseksi rangaistuslajeista tietämättömälle: Ehdotonta vankeutta tuomitaan lähinnä jo rikosrekisterimerkinnän omaaville - joskus ensikertalaisille erityisen vakavista rikoksista. Ehdottomasta vankeudesta istutaan vankilassa joko puolet tai kaksi kolmasosaa riippuen siitä monettako kertaa vankilassa istutaan. Ehdottomasta 2 vuoden alittavasta tuomiosta saa rikosrekisterimerkinnän 10 vuodeksi. Yhdyskuntapalveluksi muutetaan toisinaan alle 8 vuoden ehdottomat vankeusrangaistukset. Yhden päivän vankeutta vastaa 1 tunti yhdyskuntapalvelua tavallisesti. Rikosrekisterimerkintä seuraa 10 vuodeksi. Ehdollinen sisältää koeajan joka on 1-3 vuotta. Kun koeaika on ohi, rangaistus on suoritettu. Rikosrekisterimerkintä ehdollisesta seuraa 5 vuodeksi. Sakosta selviää maksamalla. Rikosrekisterimerkintää ei tule. Vuosien varrella tapahtuneesta muutoksesta: Vuonna 1999 tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 68 rangaistusta ja tuomio oli keskimäärin 11,1 kuukautta. Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettiin 6 rangaistusta. Vuonna 2003 tuomioita annettiin perusmuotoisesta hyväksikäytöstä 121 ja keskimääräinen rangaistus oli 8,2 kuukautta. Törkeitä hyväksikäyttöjä tuomittiin 32 kappaletta. Tuomioiden määrän lisääntymisen ja keskimääräisen rangaistuksen putoamisen epäillään johtuvan siitä, että tapauksia tuodaan julki enemmän (helpommin) koko ajan, josta syystä myös lievemmät tapaukset päätyvät helpommin tuomiolle. Lähde: Turun Sanomien www-uutisarkisto, 27.11.2004. Minkälaisia tapauksia on tilastojen taustalla? Sitä voi jonkun verran valottaa tämä tieto: Vuonna 1999 tehtiin rikosilmoituksia lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 201 kappaletta. Epäiltyjä oli 172 (näistä naisia 8). Epäillyistä 90% oli aikuisia (nuorin epäilty 15-vuotias). Epäillyistä vajaa viidennes oli perheenjäseniä, 6% muita sukulaisia ja neljäsosa täysin tuntemattomia uhrille. Uhrien iät ja sukupuolet: 117 kpl 13-18-vuotiaita tyttöjä (42%) 79 kpl 6-12-vuotiaita tyttöjä (28%) 33 kappaletta 6-12-vuotiaita poikia (12%) 27 kappaletta alle 6-vuotiaita tyttöjä (10%) 11 kappaletta 13-18-vuotiaita poikia (4%) 6 kpl alle 6-vuotiaita poikia 278 (2%) Lähde: MTV3:n www-uutisarkisto 7.11.2000. Minkälaisia tuomitut tekijät ja heidän tekonsa ovat: Vuosina 1996-2000 hyväksikäytöstä tuomituista 98% oli miehiä. 75%:lla oli ollut vain yksi uhri. 14%:lla ei ollut aikavälillä 1992-2001 muita rikosepäilymerkintöjä poliisin rikosilmoitusjärjestelmässä. Viidenneksellä oli yli 50 rikosepäilyä, näistä kolmasosa liittyi liikennerikoksiin ja viidesosa omaisuusrikoksiin. Hieman yli 10% oli ollut epäiltynä seksuaalirikoksista. Yli 40%:ssa tapauksista hyväksikäyttökertoja oli vain 1, kolmasosassa 11-100 ja 10 prosentissa yli 100. Hiukan alle puolessa tapauksista hyväksikäyttö kesti alle kuukauden, ja kolmasosassa kestänyt yli vuoden. Viideosa tuomituista oli uhrin isiä - neljännes tapauksista oli perheensisäisiä. Neljäsosa tekijöistä oli tuntemattomia. Lähde: Rikollisuustilanne 2003 (Oikeuspoliittisen Tutkimuslaitoksen julkaisu) ---------- TAPAUKSIA JULKISUUDESSA ---------- 15-vuotias poika seurusteli 23-vuotiaan miehen kanssa ilman seksiä. He nukkuivat samassa sängyssä joskus saman peiton alla. Seksistä oli päätetty pidättäytyä kunnes poika on iäkkäämpi. Äiti haki miehelle lähestymiskieltoa mutta sekä käräjä- että hovioikeus jättivät lähestymiskiellon määrämättä. (lähde: Kaleva.plus 26.9.2002) Viisikymppinen mies lähetti 11-vuotiaalle tytölle sähköpostiviestejä, joista kävi ilmi että hän on pyrkinyt seksuaaliseen kanssakäymiseen tytön kanssa. Mies löysi tytön osoitteen kirjeystäväpalstalta. Käräjäoikeus katsoi, että lyhyt ehdollinen tuomio on riittävä rangaistus, ottaen huomioon tytön ikä ja toiminta sekä se, että miehen teko oli jäänyt yrityksen asteelle vain internetin kautta yhteydessä ollen. Tuomioksi annettiin 45 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Hovioikeus ratkaisi asian samoin. Korkein oikeus arvioi, että teko ei ollut vielä edennyt yrityksen asteelle, vaan oli pelkkää valmistelua, joka ei ole lainvastaista, sillä mies ei ollut ehdottanut tapaamista tai tiedustellut henkilö- tai yhteystietoja. Täten Korkein oikeus hylkäsi syytteen. (KKO:2004:71, lähde: Finlex) Pizzakuski suuteli 12-vuotiaita tyttöjä. Helsingin käräjäoikeus jätti miehen tuomitsematta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska katsoi että suuteleminen ei ole seksuaalisena tekona niin olennainen että vaatisi tuomitsemista. Lisäksi miehen katsottiin toimineen spontaanisti hakematta tilanteesta seksuaalista nautintoa. (lähde: Turun Sanomat www-uutisarkisto 31.8.2004) Helsingin hovioikeus hylkäsi nuorukaisen saaman syytteen 14-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä. Tekohetkellä mies oli 19-vuotias ja osapuolilla oli ikäeroa viisi vuotta. Oikeus totesi, ettei osapuolten henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ole suurta eroa oikeussaliesiintymisten perusteella, joten syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin. Espoon käräjäoikeus oli hylännyt syytteen jo vuonna 2002 samalla perusteella. (lähde: Kaleva.plus 2.12.2003) 18-vuotias mies pakotti 13-vuotiaan tyttöystävänsä sukupuoliyhdyntään. Oikeus tuomitsi sukupuoliyhteyteen pakottamisesta 8 kuukautta ehdollista vankeutta - tuomion ehdollisuutta perusteltiin miehen nuorella iällä. Pakotettu seksi sisälsi tavallista vähemmän väkivaltaa, josta syystä tuomio tuli lievemmästä raiskauksen muodosta. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva syyte taas hylättiin, koska osapuolten iässä tai kypsyydessä (uutisesta ei käy ilmi, kumman perusteella - vain, että jommankumman) ei nähty suurta eroa. Sekä käräjä- että hovioikeus päätyivät samaan ratkaisuun. Hovioikeus korotti vahingonkorvaukset henkisestä kärsimyksestä 3000 euroon. (lähde: Helsingin Sanomat 24.9.2003 ja Kaleva.plus 23.9.2003) Turunseudun käräjäoikeus tuomitsi miehelle sakkorangaistuksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tapaus katsottiin niin lieväksi, että rangaistusasteikon alittaminen tuli kyseeseen. Juttu on salainen joten tapauksesta ei saa tarkempia tietoja. (lähde: Turun Sanomat www-arkisto 3.6.2004) Noin 20-vuotias mies oli alle 16-vuotiaan tytön kanssa sukupuoliyhdynnässä (uhrin tarkempi ikä ei käynyt ilmi) huhtikuussa 2000. Kokkolan käräjäoikeus tuomitsi 30 päivää ehdollista vankeutta lapsen seksuaalista hyväksikäytöstä. (lähde: Keskipohjanmaa.net www-uutisarkisto 7.3.2001) Kolmekymppinen mies seurusteli 14-vuotiaan tytön kanssa. Heillä oli sukupuolisuhde. Heinolan käräjäoikeus tuomitsi miehelle 50 päivää ehdollista vankeutta. (lähde: Helsingin Sanomat 10.11.1999) Kajaanilainen viisikymppinen mies tarttui julkisella paikalla 15-vuotiaan tytön käsivarteen ja kosketteli tämän housuja sukuelinten kohdalta. Tuomioksi tuli lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 50 päivää ehdollista vankeutta ja 30 päiväsakon oheissakko. (lähde: Kaleva.plus 25.4.2002) Kolmekymppinen mies seurusteli 15-vuotiaan tytön kanssa puolen vuoden ajan ja oli tämän kanssa sukupuoliyhteydessä kymmenisen kertaa. Tapaamiset alkoivat tytön aloitteesta ja seksi kummankin halusta. Tyttö oli ikäisekseen kypsä. Kemin-Tornion KO vapautti miehen syytteestä, koska uskoi, ettei mies tiennyt tytön ikää. Oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen mukaan rajatapauksessa ei ole selonottovelvollisuutta, johon käräjäoikeus vetosi. Rovaniemen HO ei uskonut, ettei mies tiennyt tytön ikää olosuhteet huomioon ottaen. Tuomioksi tuli 60 päivää ehdollista vankeutta, tuomion perusteena lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. (lähde: Kaleva.plus 29.8.2003) Eräs lääkäri kosketteli uimahallissa itseään seksuaalisella tavalla ja yritti saada (noin 14-15-vuotiasta) poikaa kanssaan WC:hen ilmeisesti seksuaalisessa tarkoituksessa. Käräjäoikeus tuomitsi 60 vuorokautta ehdollista vankeutta ja 1000 euron oheissakon lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hovioikeus kumosi oheissakon. (lähde: Kaleva.plus 20.6.2001) Mies lähetti naisystävänsä 13-vuotiaalle tyttärelle eläin- ja lapsipornoa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tämän vuoksi miehelle 60 päivää ehdollista vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. (lähde: Kaleva.plus 7.6.2004) Kuusikymppinen mies pyysi 14-vuotiaan tytön autoonsa tarjotakseen tälle kyydin. Mies lähenteli autossa tyttöä, ohjasi tytön kättä housujensa etumukselle ja suuteli tätä. Mies otti tyttöön seuraavana päivänä kaksi kertaa yhteyttä. Mies oli aiemmin tuomittu raiskauksesta ja tämän tapaisesta teosta. Lahden käräjäoikeus tuomitsi miehelle 60 päivää ehdotonta vankeutta. Kouvolan hovioikeus päätyi samaan ratkaisuun. Tuomio oli ehdoton aiempien rikosten vuoksi. (lähde: Kaleva.plus 17.12.2002) Raumalainen nuorukainen syyllistyi vuonna 1998 sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan käytökseen lasta kohtaan ja vuosina 1999-2000 lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Näistä hän sai tuomiokseen 75 päivää ehdollista vankeutta. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. (lähde: Lansi-suomi.fi www-uutisarkisto 22.9.2001) 29-vuotias mies lähetti kännykällä 11-vuotiaalle tytölle seksuaalisia tekstiviestejä noin viikon ajan. Mies ja tyttö tutustuivat internetissä toisiinsa, oikeassa elämässä eivät koskaan tavanneet. Viestien lähettelyä tapahtui viikon ajan. Joensuun käräjäoikeus tuomitsi miehelle 3 kuukautta ehdollista vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Henkisistä kärsimyksistä vahingonkorvausta määrättiin maksettavaksi 2000 euroa. (lähde: Kaleva.plus 26.11.2003) Mies käski 14-vuotiaan pojan ottaa uimahousut pois uimahallin saunassa, koska niitä ei saanut pitää siellä. Tämän jälkeen mies kosketteli pojan sukupuolielimiä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi miehelle lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 3 kuukautta ehdollista vankeutta. (lähde: Kaleva.plus 19.11.2003) Kokkolan käräjäoikeus tuomitsi torstaina 4.12.2003 miehelle kolme kuukautta ehdollista vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tapahtuma-aikaan mies (tekijä) oli 18-vuotias ja tyttö (uhri) 13-vuotias. (lähde: Keskipohjanmaa.net www-uutisarkisto 7.12.2003) Noin 20-vuotias mies tutustui internetissä 12-vuotiaaseen tyttöön vuonna 2000. Tyttö karkasi miehen luokse harrastamaan seksiä. He tapasivat vuonna 2003 ja olivat yhdynnässä. Mies tunnusti rikoksensa mutta kertoi, ettei tiennyt tytön olleen niin nuori. Haukiputaan käräjäoikeus tuomitsi miehelle lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 4 kuukautta ehdollista vankeutta. (lähde: Kaleva.plus 24.11.2003) 24-vuotias mies seurusteli 14-vuotiaan tytön kanssa, yksittäinen lainvastainen teko tapahtui kesäkuussa 2001. Turun seudun käräjäoikeus langetti 4 kuukautta ehdollista vankeutta ja 180 euron oheissakon lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. (lähde: Turun Sanomat www-uutisarkisto 3.10.2002) Kolmekymppinen mies oli seurustellut puolentoista vuoden ajan 14-15-vuotiaan venäläistytön kanssa. He olivat olleet useaan otteeseen sukupuoliyhdynnässä tänä aikana. Tytön äiti hyväksyi suhteen ja pari seurusteli yhä. Oikeus perusteli tuomiota tytön iällä, osapuolten ikäerolla ja erolla osapuolten henkisessä kypsyydessä (ilmeisesti ruumiillisessa kypsyydessä olevaa eroa ei pidetty suurena, toim. huom.). Tuomiota lievensi se, että tyttö vastusti syytettä, ettei Venäjällä teko ollut rikos ja että pari seurusteli. Tuomioksi annettiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukautta ehdollista vankeutta. (lähde: Helsingin Sanomat 18.2.2002) 26-vuotias kuopiolainen opiskelija oli sukupuoliyhdynnässä 14-vuotiaan tytön kanssa ruotsinlaivalla. Tuomioksi tuli lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukautta ehdollista vankeutta. Korvauksia muun muassa henkisestä kärsimyksestä tuli maksettavaksi 1600 euroa. (lähde: Helsingin Sanomat 23.11.2002) Tyttö tuli raskaaksi 14-vuotiaana itseään 9 vuotta vanhemmalle miehelle. Vahingonkorvausvaatimus raskauden aiheuttamista kärsimyksistä hylättiin sekä Kajaanin käräjäoikeudessa että Itä-Suomen hovioikeudessa, koska raskaudesta aiheutunut kärsimys aiheutunut välittömästi rikoksesta eikä raskaus ole vahingonkorvauslain mukainen henkilövahinko. Mies sai 6 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kolmesta lapseen kohdistuneesta haureudesta. (lähde: Helsingin Sanomat 31.12.1999) Koulutaksin kuljettaja oli syyllistynyt yhteen alle 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneeseen hyväksikäyttöön. Turunseurun käräjäoikeus langetti miehelle 6 kuukautta ehdollista vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Henkisestä kärsimyksestä tuli maksettavaksi 2000 euron korvaukset. (lähde: Turun Sanomat www-uutisarkisto 23.10.2002) 15-16 -vuotias nuorukainen sai tuomion 9 kuukauden ajan jatkuneesta nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken. Tuomio oli 6 kuukautta ehdollista vankeutta. Uhrin ikä oli 10 vuotta. Korvauksia tuli maksettavaksi kivusta ja särystä 3000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 10 000 euroa. (lähde: Kaleva.plus 4.6.2004) Viisikymppinen mies sai 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja kaksi nelikymppistä miestä kumpikin 6 kuukautta ehdollista vankeutta. He olivat ostaneet Viipurissa seksiä alle 16-vuotiailta (uhrin tarkempi ikä ei käynyt ilmi). Tuomiot tulivat lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta. (lähde: Ilta-Sanomat 27.5.2003) Vuonna 2002 tekohetkellä 16- ja 23-vuotias nuoretmiehet harrastivat seksiä 13- vuotiaan tytön kanssa. Nuorempaa miestä syytettiin myös raiskauksesta mutta siitä ei ollut oikeudessa tarpeeksi näyttöä. 23-vuotias mies sai 8 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 16- vuotiaan vankeusrangaistukseen sisältyi myös ryöstötuomio ja hän sai vuoden ja 1 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Miehet joutuvat yhdessä maksamaan vahingonkorvausta 2000 euroa henkisestä kärsimyksestä. (lähde: Helsingin Sanomat 8.1.2005) Viisi noin 20-vuotiasta miestä oli sukupuoliyhdynnässä 11- ja 13-vuotiaiden tyttöjen kanssa. Miehet väittivät tyttöjen suostuneen seksiin vapaaehtoisesti, josta syystä osa syytteistä hylättiin. Tapahtumat tapahtuivat talven ja kevään aikana noin vuotta aiemmin. Pisimmän tuomion saanut mies sai 9 kuukautta ehdollista vankeutta, muut saivat lievemmät tuomiot. Tuomion syy oli lapsiin kohdistunut haureus, tuomion antoi Turun raastuvanoikeus. (lähde: Helsingin Sanomat 22.2.1991) Turun raastuvanoikeus tuomitsi 4 nuorta miestä lapseen kohdistuneesta haureudesta. Yksi miehistä sai 11 kuukauden ja 10 vuorokauden pituisen ehdollisen vankeustuomion. Toinen sai 6 kuukautta ja 20 vuorokautta ehdollista vankeutta. Kaksi tekijöistä oli alaikäisiä, heistä toinen sai kuusi kuukautta ja 20 vuorokautta ehdollista vankeutta ja toinen 5 kuukautta ehdollista vankeutta. Uhreja oli kaksi. (lähde: Helsingin Sanomat 14.6.1991) Isäpuoli oli harjoittanut tapahtuma-aikaan 9-12-vuotiaan tytärpuolensa kanssa yli 3 vuoden ajan seksiä noin 40 eri tekokertana. Mies oli sormeillut tytön sukupuolielimiä ja samalla tyydyttänyt itseään. Raskauttavia asianhaaroja: teot ovat tapahtuneet uhrin kotona, vastoin tämän tahtoa, toistuneet usein pitkän ajan kuluessa, niihin liittyi henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyviä uhkauksia ja ne aiheuttivat uhrille alituista ahdistusta. Tyttö muutti osittain isäpuolen käyttäytymisen vuoksi isovanhempiensa luokse asumaan. Kihlakunnanoikeus vapautti miehen syytteestä, koska ei katsonut näytön riittävän. Hovioikeus päätyi samaa tulokseen kuin kihlakunnanoikeus. Korkein oikeus arvioi näytön riittävän ja tuomitsi isäpuolelle 1 vuotta 4 kuukautta ehdotonta vankeutta jatketusta lapseen kohdistuneesta haureudesta. Henkisestä kärsimyksestä vahingonkorvausta tuli maksettavaksi 50 000 markkaa. (KKO:1993:95, lähde: Finlex) Tytön isä oli hieronut käsin ja kosketellut sukupuolielimellään vuonna 1985 syntyneen tytön sukupuolielintä vuosien 1991-1996 välillä. Tytön hymenrengas oli repeytynyt ja siitä oli aiheutunut verenvuotoa. Katsottiin, että vuonna 1999 voimaan tullut laki johtaisi syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen, eli mies tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Teon päättymisestä oli jo aikaa ja miehen maksettavaksi tuli paljon korvauksia, josta syystä katsottiin ettei rangaistuksen tuomitseminen ehdottomana ole välttämätöntä. Hovioikeus arvioi asian samoin. Korkein oikeus muutti ehdollisen tuomion ehdottomaksi. Perustelu: hyväksikäyttö on kohdistunut 6-vuotiaaseen omaan tyttäreen, jatkunut usean vuoden ajan, riippuvaista asemaa ja luottamusta vanhempaan on väärinkäytetty, tyttö oli joutunut aiemmin toisen henkilön seksuaalirikoksen uhriksi ja mies tiesi sen, mielenterveydelle aiheutunut pitkäaikainen ! vahinko, ajan kuluminen ei ole ehdollisuutta puoltava seikka eikä esitutkinta-aikaa voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Vahingonkorvausta tuli maksettavaksi kivusta ja särystä 15 000 markkaa ja henkisestä kärsimyksestä 150 000 markkaa. (KKO:2002:52, lähde: Finlex) Isä oli ollut sukupuoliyhteydessä 2.4.1964 syntyneen tyttärensä kanssa useita kertoja 3.4.1978 ja heinäkuun 1980 välillä. Espoon KO tuomitsi 1 vuoden ehdotonta vankeutta. Helsingin HO korotti rangaistuksen 2 vuoden 3 kuukauden ehdottomaksi vankeudeksi. Korkeimmassa oikeudessa rangaistus alennettiin 1 vuodeksi 10 kuukaudeksi ehdotonta vankeutta. Tuomion syyksi luettiin lapseen kohdistuva haureus (aika jona tyttö oli alle 16), vapautta loukkaava haureus (aika jona tyttö oli täyttänyt 16) ja sukurutsa jälkeläisen kanssa. Vahingonkorvausta tuli maksettavaksi 10 000 markkaa. (KKO:1982-II-100, lähde: Finlex) ---------- SITEERAUKSIA LAIN ESITÖISTÄ ---------- Lain esitöissä suojaikärajan suunniteltiin olevan 15 vuotta. Siksi tekstissä puhutaan toisinaan 15 vuoden suojaikärajasta. Eduskunnan käsittelyssä se silti pidettiin 16 vuodessa, eli siltä osin teksti on virheellistä. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hallituksen esitys eduskunnalle sanoo: "Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva säännös koskee ensinnäkin 10 §:n määritelmän mukaista sukupuoliyhteyttä lapsen kanssa. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan 10 §:n mukaan seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Rangaistavaa olisi siis niin hetero- kuin homoseksuaalinenkin sukupuoliyhteys. Toiseksi säännös koskee lapseen kohdistuvia seksuaalisia tekoja, jotka ovat omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Nykyisestä laista poiketen säännöksellä ei enää pyritä laajentamaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan käyttäytymisen rangaistavuutta, vaan sen tavoitteena on lapsen suojeleminen häntä vahingoittavilta seksuaalisilta teoilta. Kysymykseen tulevien tekojen kuvaaminen lakitekstissä on erityisen vaikeata, koska ulkoisesti samanlaisena ilmenevällä teolla on muun muassa teko-olosuhteista sekä tekijän ja kohteen henkilöstä ja suhteesta riippuen seksuaalisesti hyvinkin eri tavoin värittynyt sisältö. Esimerkiksi omat vanhemmat kohdistavat lapsiinsa hellyydenosoituksia, jotka ovat ainakin laajasti ymmärrettynä seksuaalisia, mutta eivät tähtää seksuaalisen tyydytyksen saamiseen. Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä rangaistava teko on rajattu edellyttämällä teon olevan luvun 10 §:n 2 momentin määritelmän mukaan seksuaalinen ja lisäksi sellainen, että teko on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Useimmiten tällainen teko ilmenee lapsen kosketteluna, minkä vuoksi tämä tekotapa on nimenomaan mainittu. Toisaalta teon ei välttämättä tarvitse merkitä puuttumista toisen ruumiilliseen koskemattomuuteen, vaan muukin loukkaavuudeltaan vastaava tapa voi tulla kysymykseen. Lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sinänsä sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaan. Seksuaalisesti olennaisena voidaan yleensä pitää sellaista koskettelemista, joka kohdistuu sukupuolielimiin tai muihin seksuaalisesti erityisen herkkiin kohtiin. Seksuaalinen olennaisuus vaihtelee myös lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden johdosta. Pienellä lapsella seksuaalisesti olennainen koskettelu edellyttänee yleensä sukupuolielimiin kohdistuvaa tekoa, mutta lähempänä sukukypsyyttä olevalle lapselle voi myös muunlainen koskettelu olla seksuaalisesti olennainen. Esimerkkinä muunlaisesta seksuaalisesti olennaisesta teosta voisi olla lapsen houkutteleminen katsomaan masturbointia tai sukupuoliyhdyntää tai niitä kuvaavia filmejä. Myös seksuaalisesti latautuneiden tapahtumien kertominen lapselle saattaa jossakin tilanteessa olla säännöksessä edellytetyllä tavalla seksuaalisesti olennainen teko. Rangaistavaa olisi myös se, että tekijä saa lapsen ryhtymään kysymyksessä olevaan tekoon. Tällaisesta teosta on kysymys esimerkiksi silloin, jos tekijä saa lapsen masturboimaan tekijää. Myös lapsen saaminen ryhtymään itsetyydytykseen tekijän nähden ylittänee yleensä asetetun vaatimuksen teon seksuaalisesta olennaisuudesta. Edellytys siitä, että teon on oltava omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä, ilmaisee koko säännöksen perustavoitteen. Se rajoittaa säännöksen soveltamisalaa monessa suhteessa. Tunnusmerkin täyttymisen kannalta on suuri merkitys niin teko-olosuhteilla kuin osapuolten iällä ja heidän keskinäisellä suhteellaan. Jos lapsi esimerkiksi houkutellaan outoon ja pelottavaan ympäristöön, josta hän ei kykene itse poistumaan, häneen kohdistuva seksuaalinen teko lienee yleensä vahingollisempi kuin turvallisessa ympäristössä tehty vastaava teko. Lapsen kehitykselle aiheutuvan vahingon kannalta on olennaista se, minkä ikäisestä ja kuinka kehittyneestä lapsesta on kysymys. Säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon myös se, että tekojen seksuaalisuus ja myös niihin liittyvä uhka lapsen kehitykselle on paljolti sidoksissa tapoihin. Teko, joka toisessa kulttuurissa tai ympäristössä on seksuaalisesti merkittävä, voi olla toisessa kokonaan vailla seksuaalista latausta. Suomessa esimerkiksi saunan yhteyteen liittyy sellaista alastomana esiintymistä, jota jonkin toisen elämäntavan näkökulmasta voitaisiin pitää seksuaalisesti merkittävänä, mutta joka meillä ei sisällä tätä piirrettä. Säännöksen soveltaminen ei edellytä toisen taivuttamista tai tietyn aseman hyväksikäyttämistä. Säännöksessä lähdetään siitä, että kun ikäero tai ero henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä on selvä, sukupuoliyhteys tai momentissa tarkoitettu seksuaalinen teko alle 15-vuotiaan kanssa on aina lapsen seksuaalista hyväksikäyttämistä. Momentti soveltuukin esimerkiksi sekä sellaisiin tapauksiin, joissa alle 15-vuotias on itse halunnut sukupuoliyhteyttä tai jopa tehnyt siitä aloitteen, että tapauksiin, joissa hänet on houkuteltu, painostettu tai pakotettu sukupuoliyhteyteen. Teon paheksuttavuutta arvioitaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös siihen, onko sukupuoliyhteyden tai seksuaalisen teon aikaansaamiseksi käytetty jonkinasteista painostusta tai houkutusta taikka selvää henkistä vahvemmuutta. Tällaiset seikat tulee ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä. Jos lapsi on pakotettu sukupuoliyhteyteen, sovelletaan lisäksi luvun 1-3 §:ää. Jos kysymys on pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, sovelletaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan pykälän lisäksi 4 §:ää. Teon rangaistavuuteen ei vaikuta myöskään se, onko asianomaisella alle 15- vuotiaalla ollut aikaisempia sukupuolisuhteita. Rangaistavaa on esimerkiksi sukupuoliyhteys alle 15-vuotiaan prostituoidun kanssa. Teon kohteena olevan henkilön ikä vaikuttaa sen arvioimiseen, kuinka paheksuttavana tekoa on pidettävä. Pykälän 2 momentin säännös sisältää osapuolten ikään osaksi liittyvän rangaistavuuden rajoittamisen ja lisäksi törkeää tekomuotoa koskevassa 7 §:ssä on otettu huomioon kohteena olevan henkilön ikä. Lapsen iällä on vaikutusta rangaistuksen määräämiseen myös perusasteikon rajoissa. Mitä nuorempi teon kohteena oleva henkilö on, sitä vakavampana hyväksikäyttöä voidaan lähtökohtaisesti pitää, ainakin kun kysymys on sukupuoliyhteydestä. Momentissa tarkoitetun seksuaalisen teon suhteen iän vaikutus ei ole kaikissa tilanteissa yhtä selvä. Esimerkkinä voidaan mainita pornografisen elokuvan näyttäminen lapselle. Se tuottanee vähemmän vahinkoa aivan pienelle ja näkemäänsä ymmärtämättömälle lapselle kuin sen jo ymmärtävälle. Myöhemmin tällaisen teon vahingollisuus saattaa taas vähentyä, sillä lähellä sukukypsyyttä oleva lapsi, joka tuntee seksuaalisuuden kaupallista hyödyntämistä, ei ! ole yhtä altis kärsimään vahinkoa pornografisen esityksen nähdessään kuin nuorempi ja kypsymättömämpi lapsi. Iän lisäksi täytyy ottaa huomioon myös asianomaisen henkilön kehittyneisyys. Teon rangaistavuus edellyttää tahallisuutta. Tekijän tulee olla tietoinen siitä, että hän on sukupuoliyhteydessä tai tekee momentissa tarkoitetun seksuaalisen teon alle 15-vuotiaan kanssa. Jos tekijä esimerkiksi lapsen kehitysvaiheen tai tapaamisolosuhteiden taikka muiden seikkojen perusteella on ymmärtänyt tämän olevan alle 15-vuotias, tahallisuusvaatimuksen asettama edellytys tekijän tietoisuudelle täyttyy. Tällöin tekijän tahallisuutta ei poista esimerkiksi pelkästään se, että kumppani ilmoittaa hänelle olevansa 15 vuotta täyttänyt. Kun kysymyksessä on seksuaalinen teko, tekijän on tahallisuusvaatimuksen mukaan miellettävä, että kysymyksessä on 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu teko ja että se käsillä olevissa olosuhteissa on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Tekijän on täytynyt ymmärtää tekonsa merkitys yleistä mittapuuta käyttäen arvosteltuna. Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä samalla teolla voidaan syyllistyä myös raiskaukseen (1 tai 2 §), sukupuoliyhteyteen pakottamiseen (3 §), pakottamiseen seksuaaliseen tekoon (4 §) tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön (5 §). Mainitut pykälät voivat tulla sovellettaviksi yhtä aikaa 6 §:n kanssa. Jos tekijänä on lapsen biologinen vanhempi tai isovanhempi, tekoon soveltuu myös ehdotetun 17 luvun 23 § sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö olisi virallisen syytteen alainen rikos (11 §). Rangaistukseksi sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa voitaisiin tuomita vankeutta enintään neljä vuotta. Nykyisin sakkorangaistus on mahdollinen, jos kuusitoista vuotta täyttänyt henkilö on sukupuoliyhteydessä tai harjoittaa siihen verrattavissa olevaa haureutta neljätoista vuotta täyttäneen henkilön kanssa, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät. Teko on kokonaan rankaisematon, jos 15-vuotias on sukupuoliyhteydessä toisen 15-vuotiaan tai 14-vuotiaan kanssa. Sakko on nykyisin mahdollinen myös 20 luvun 6 §:n mukaisesti. Sen mukaan rangaistaan, jos kuusitoista vuotta täyttänyt henkilö koskettelee kuuttatoista vuotta nuorempaa henkilöä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla tai käyttäytyy tätä kohtaan muuten sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti. Säännöksessä tarkoitettujen tekojen ala on laaja. Se ulottuu teoista, joissa tekijä on selvästi lasta vanhempi, aina pykälän 2 momentin kokonaan rankaisemattomiin tekoihin, joissa osapuolten iässä tai kypsyydessä ei ole suurta eroa. Eräissä tapauksissa tekoa esimerkiksi asianosaisten ikä, kehitystaso ja keskinäinen suhde huomioon ottaen voidaan pitää vähäisenä suhteessa ehdotettuun rangaistusasteikkoon, vaikka 2 momentissa tarkoitettu tilanne ei olisikaan käsillä. Kohtuuttoman rangaistuksen välttämiseksi olisi tällöin sovellettava rangaistussäännöksestä poikkeamista koskevaa 3 luvun 5 §:n 2 momenttia. 2 momentti. Tavoite suojata lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ei vaadi rajoittamaan nuorten keskinäisiä sukupuolisuhteita silloin kun ne eivät sisällä toisen hyväksikäyttämistä. Tämän mukaisesti 2 momentti rajoittaa rangaistavuuden ulkopuolelle sukupuoliyhteyden tai 1 momentissa tarkoitetun seksuaalisen teon alle 15-vuotiaan kanssa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Riittää siis, että joko ikäero tai kypsyysero ei ole suuri. Säännöksessä ei ole mainittu, kuinka monen vuoden ikäeroa olisi pidettävä suurena. Tähän on päädytty sen vuoksi, että ikäeron suuruutta on syytä tarkastella paitsi laskennallisena ikäerona myös suhteessa kummankin osapuolen ikään. Jos alle 15-vuotias on hyvin lähellä suojaikärajaa, hänen ja hänen kumppaninsa ikäeroa ei voi pitää suurena, vaikka se olisikin jonkin verran suurempi kuin silloin, kun teon kohteena on selvästi alle 15-vuotias ja tekijänä 15-vuotias. Useiden vuosien ikäeroa ei ensiksi mainitussakaan tapauksessa voida pitää vähäisenä. Osapuolten henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä olevat erot ovat säännöksen tarkoituksen kannalta vielä tärkeämpiä kuin ikäero, koska juuri kehityseron vähäisyys on olennainen tasavertaisen aseman saavuttamiselle seksuaalisuhteessa. Kehityserolla tarkoitetaan tässä muutakin kuin seksuaalista kypsyyttä. Sen arvioinnissa olennaista on myös asianomaisen kyky itsenäiseen päätöksentekoon ja hänen elämänkokemuksensa." Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hallituksen esitys eduskunnalle sanoo: "Momentin 1 kohdan ankaroittamisperuste liittyy siihen, että sukupuoliyhteyden tai 6 §:ssä tarkoitetun seksuaalisen teon kohteeksi joutuneelle lapselle aiheutuu teosta yleensä niin ruumiillisesti kuin henkisestikin sitä suurempi vahinko, mitä nuorempi ja kehittymättömämpi hän on. Ei kuitenkaan voida sanoa tiettyä ikää, jossa teon vahingollisuus lapselle olennaisesti lisääntyisi. Eräissä seksuaalisissa teoissa, kuten pornografisten elokuvien näyttämisessä, voi lapsen nuoruus ja kehittymättömyys jopa vähentää teon vahingollisuutta hänelle. Säännös onkin kirjoitettu tapauskohtaista harkintaa edellyttävään muotoon. Useita vuosia suojaikärajaa nuoremmalle lapselle sukupuoliyhteys ja useimmat seksuaaliset teot yleensä ovat omiaan aiheuttamaan sellaista vahinkoa, johon pykälässä viitataan. Lapsen kehitystason vuoksi joissakin tapauksissa myös selvästi vanhemman lapsen hyväksikäyttö voi olla omiaan aiheuttamaan yhtä suurta vahinkoa lapselle. Jos teko liittyy lasten keskinäiseen seurusteluun, se ei ole lapselle henkisesti niin ristiriitainen kuin jos tekijä on selvästi vanhempi henkilö, ja siten sen vahingollisuus nuoremmalle osapuolelle on myös yleensä vähäisempi. Momentin 2 kohdan ankaroittamisperuste koskee rikoksen tekotapaa. Törkeimmät tekotavat johtavat yleensä myös muiden säännösten soveltamiseen. Jos lapsi näet pakotetaan sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon taikka taivutetaan siihen asemaa hyväksikäyttäen, voidaan soveltaa luvun 1-5 §:n säännöksiä. Lapsi ei kuitenkaan aina kykene vastustamaan tai rohkene vastustaa sukupuoliyhteyttä tai seksuaalisia tekoja, jolloin mainittujen säännösten soveltaminen ei aina ole mahdollista. Tosin lapsen ollessa kohteena ehdotetun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu pelkotila syntyy helpommin kuin aikuisen ollessa kohteena. Mutta myös rikoksen tekotapa voi olla lapselle erityisen nöyryyttävä ja sellaisena edellyttää ankaraa rangaistusta. Nöyryyttävä tapa ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sukupuoliyhteyden tai seksuaalisen teon suorittamistapaa, vaan tekotavan nöyryyttävyyttä on arvosteltava teko-olosuhteita kokonaisuutena arvioiden. Momentin 3 kohdan ankaroittamisperusteessa on kysymys siitä, että lapselle erityisen vahingollista on yleensä joutua läheisen ihmisen hyväksikäyttämäksi. Jos lapsi tuntee rikoksentekijää kohtaan erityistä luottamusta tai on tästä erityisen riippuvainen, seksuaalinen hyväksikäyttö on omiaan aiheuttamaan hänelle vaikeita ristiriitoja ja hyvin pitkäaikaista vahinkoa. Tilannetta edelleen kärjistää se, jos lapsi ei voi hakea tukea läheisiltään, koska tekijä on juuri se henkilö, johon lapsen tulisi voida turvautua. Lapsen vanhemmat tai muut hänen kasvatuksestaan huolehtivat henkilöt ovat yleensä säännöksessä tarkoitetussa asemassa, mutta myös kodin ulkopuolinen henkilö on voinut saavuttaa tällaisen aseman. Erityisen riippuvainen asema voi perustua myös henkiseen sitoutumiseen, jollainen voi liittyä esimerkiksi uskonnolliseen tai muuhun vakaumukseen. Joskus lapsi voi olla erityisen riippuvainen vanhemmasta henkilöstä muidenkin olosuhteiden johdosta, esimerkiksi harrastuksensa vuoksi. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun kirjoitustavan mukaisesti rikoksen tulee myös kokonaisuutena arvostellen olla törkeä." Määritelmistä ja syyttäjän mahdollisuudesta jättää syyttämättä hallituksen esitys eduskunnalle sanoo: "1 momentti. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan luvussa sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Vaginaalisen ja anaalisen sukupuoliyhteyden lisäksi kysymykseen tulisi myös oraalinen sukupuoliyhteys. Sukupuoliyhteyden käsitteen kannalta ei ole merkitystä myöskään sillä, onko kysymys eri sukupuolta vai samaa sukupuolta olevien välisestä sukupuoliyhteydestä. Silloinkin kun kysymyksessä ei ole tavanomainen sukupuoliyhteys, tunkeutumisen tulee olla seksuaalista, mikä edellyttää, että tunkeutuminen joko tapahtuu sukupuolielintä käyttäen tai kohdistuu sukupuolielimeen. Myös esineellä tapahtuvaa seksuaalista tunkeutumista sukupuolielimeen on pidettävä luvussa tarkoitettuna sukupuoliyhteytenä. 2 momentti. Seksuaalisen teon käsitettä käytetään luvun 4, 5, 6, 8 ja 9 §:ssä. Näissä säännöksissä seksuaalisen teon käsitettä ei ole kuvattu, mutta 4 ja 5 §:ssä on asetettu edellytys, että teko olennaisesti loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Määritelmän tarkoituksena on asettaa lisäperusteita käsitteen rajaamiselle mainittuja pykäliä sovellettaessa. Määritelmäsäännöstä tulkittaessa on aina lisäksi kiinnitettävä huomiota kyseisen tunnusmerkistön muihin osiin ja asianomaisen säännöksen tavoitteisiin. Mainittujen pykälien perusteluissa on esitetty kuhunkin pykälään liittyviä erityisiä näkökohtia kysymykseen tulevista teoista. Seksuaalisella teolla tarkoitetaan luvussa sellaista tekoa, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Ilmaisu ''seksuaalinen teko'' on niin neutraali, ettei se sellaisenaan aseta oikeastaan muuta rajoitusta kuin että teon on liityttävä seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus taas liittyy jollakin tavalla hyvin monenlaisiin tekoihin ja toimiin. Toisaalta käsitykset tekojen seksuaalisuudesta vaihtelevat. Erot voivat olla esimerkiksi niin henkilökohtaisista käsityksistä johtuvia kuin kulttuurisidonnaisiakin. Lisäksi jotkut teot voivat joissakin tilanteissa sisältää seksuaalista latausta ja toisissa olosuhteissa olla epäseksuaalisia. Seksuaalisen teon käsitettä on pyritty määrittelemään edellyttämällä teon tavoitteena olevan seksuaalinen kiihotus tai tyydytys. Määritelmä osoittaa, että seksuaalisen teon on oltava merkitystä ihmisen sukupuolivietin kannalta. Sukupuolille ominaiset muut teot eivät kuulu määrittelyn piiriin. Seksuaalisen teon käsitettä rajaa vaatimus siitä, että teon on oltava seksuaalisesti olennainen kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen. Muun muassa tekijän ja teon kohteena olevan henkilön iällä ja keskinäisellä suhteella on vaikutusta siihen, millaista tekoa voidaan pitää seksuaalisesti olennaisena tai ylipäänsä seksuaalisena. Esimerkiksi vanhempien lapseensa kohdistamat hellyydenosoitukset eivät ole yleensä yhtälailla seksuaalisesti virittyneitä kuin samanikäisten vastaavanlaiset koskettelut. Usein teon seksuaalisuus on sidoksissa teko-olosuhteisiin. Teko, joka toisissa olosuhteissa tähtää seksuaaliseen tyydytykseen, saattaa joissakin olosuhteissa olla epäseksuaalinen. Seksuaalisen kiihotuksen tai tyydytyksen ei tarvitse kohdistua tekijään itseensä. Kiihotus viittaa yhtä hyvin omaan kiihottumiseen kuin myös toisen kiihottamiseen. Jotkut teot liittyvät seksuaalisen tyydytyksen saamiseen, vaikka tekijä itse suhtautuisikin tyydytyksen saamiseen välinpitämättömästi. Esimerkiksi sukupuolielimiin kohdistuvat hyväilyt ovat seksuaalisia tekoja silloinkin, kun tekijä ei pyri omaan seksuaaliseen kiihottumiseen tai tyydytykseen, vaan kysymys on esimerkiksi strip-tease-tanssiin sisältyvästä toisten kiihottamisesta. Myös poseeraamista mallina sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa kuvaa valmistettaessa tai muussa vastaavassa tarkoituksessa voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuna seksuaalisena tekona. Seksuaalinen teko voi yhtä hyvin kohdistua samaan kuin eri sukupuoleenkin. Sillä, mitä sukupuolista suuntautuneisuutta teko osoittaa, ei ole merkitystä teon seksuaalisuutta arvioitaessa. Mainituista rangaistussäännöksistä ilmenee, että seksuaalisessa teossa voi olla kysymys sekä toiseen nimenomaan kohdistuvasta teosta, kuten koskettelusta tai toiselle esiintymisestä, että teosta, jonka kohteena oleva henkilö tekee, kuten pornografisten filmien katselu tai tekijän hyväileminen. Puheena olevissa tunnusmerkistöissä seksuaalinen teko voi huomattavastikin vaihdella. Täysi- ikäisen henkilön seksuaalisessa hyväksikäyttämisessä eivät voi tulla kysymykseen kaikki sellaiset teot, jotka on otettava huomioon arvioitaessa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta." Mahdollisuudesta jättää syyttämättä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hallituksen esityseduskunnalle taas sanoo näin: "Säännös laajentaa syyttäjän oikeutta jättää syyte nostamatta, mutta ei velvoita häntä luopumaan syytteen nostamisesta. Asianomistajan pyynnöstä huolimatta syyttäjä voi nostaa syytteen samoilla perusteilla kuin muissakin virallisen syytteen alaisissa rikoksissa. Syyttäjän harkintaoikeutta taas rajoittaa se, että syyte on nostettava näissäkin tapauksissa, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii. Asianomistajan pyynnön on tapahduttava omasta vakaasta harkinnasta. Tämän edellytyksen tarkoituksena on estää asianomistajaan kohdistuva painostus. Jos syyttäjä havaitsee tällaista painostusta, hän ei voi toimia tämän pykälän mukaisesti. Syyttäjän tulee lisäksi varmistua siitä, että asianomistajan päätös, silloinkin kun se on asianomistajan tahdon mukainen, perustuu vakaaseen harkintaan. Käytännössä syyttäjän on syytä pyytää asianomistajaa perustelemaan ratkaisunsa ja tarjota tälle mahdollisuus keskustella asiasta tilaisuudessa, jossa asianomistajan ei tarvitse pelätä painostusta. Edellytysten täyttyessä on yleensä syytä noudattaa asianomistajan tahtoa, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Syyttäjän velvollisuus nostaa syyte näissä tapauksissa on kuitenkin laajempi kuin 11 §:ssä mainituissa asianomistajarikoksissa, joissa edellytetään erittäin tärkeän yleisen edun vaativan syytteen nostamista. Tärkeä yksityinen etu viittaa lähinnä asianomistajan itsensä ja hänen läheistensä etuun. Asianomistajan tai hänen läheistensä etu voi vaatia syytteen nostamista, vaikka asianomistaja itse olisikin päätynyt pyytämään, ettei syytettä nostettaisi. Jos kysymyksessä on lapseen kohdistunut rikos, asianomistajan puhevaltaa käyttää holhooja tai muu laillinen edustaja. Mikäli rikoksesta epäilty on lapsen holhooja, ei syyttömänkään holhoojan näkemykselle syytteen nostamisesta voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Sen vuoksi syyttäjän olisi yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa arvioitava oikeudenkäynnin merkitystä lapsen kehitykselle ja harkittava, mikä on lapsen edun kannalta paras menettely. Myös lapsen omaan mielipiteeseen olisi tällöin kiinnitettävä huomiota, varsinkin jos hän on suhteellisen varttunut. Jos taas holhooja ei ole rikoksesta epäilty, mutta lapsen ja holhoojan mielipiteet syytteen nostamisesta poikkeavat toisistaan, on lapsen etu asetettava silloinkin ensi sijalle. Esimerkiksi taloudelliset seikat, kuten vapaaehtoisesti maksettu vahingonkorvaus, eivät saa olla ratkaisevia. Tässäkin tapauksessa syyttäjän tulee lapsen kehitysasteen huomioon ottaen kiinnittää huomiota lapsen omaan tahtoon ja oikeudenkäynnin merkitykseen hänelle." Lakiasiainvaliokunnan mietinnössä sanotaan: "Momentin 2 kohta koskee lapseen kohdistuvia tekoja, jotka ovat omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Asian valiokuntakäsittelyn aikana on ilmennyt, että säännösehdotus on ymmärretty väärin ja sitä on tulkittu virheellisesti. On oletettu rangaistavuuden edellyttävän, että syyttäjän on pystyttävä näyttämään tuomioistuimessa toteen se, että seksuaalisella teolla on aiheutettu lapsen kehitykselle vahinkoa. Valiokunta toteaa, että tämä käsitys on virheellinen. Kyseessä ei ole niin sanottu loukkaamisrikos tai konkreettinen vaarantamisrikos. Teon ei tarvitse aiheuttaa erillisen seurauksen tai konkreettisen vaaran syntymistä. Momentin 2 kohdan mukaan rangaistavuuden edellytyksenä ei siis ole, että seksuaalisella teolla on vahingoitettu tai vaarannettu lapsen kehitystä. Arvioidessaan seksuaalista tekoa tuomioistuin ei siten arvioi sitä, onko teko vahingoittanut tai aiheuttanut vaaraa lapsen kehitykselle. Ilmaisulla "on omiaan aiheuttamaan" tarkoitetaan sitä, että teko on luonteeltaan sellainen, joka tyypillisesti aiheuttaa tunnusmerkistössä kuvatun seurauksen. Yleistäen voidaan siis todeta, että lapseen kohdistuva seksuaalinen teko aina vahingoittaa lasta. Vastaavaa kirjoittamistapaa käytetään muuallakin rikoslaissa, esimerkiksi 40 luvun 3 §:ssä, joka koskee virkamiehen lahjusrikkomusta. Tällaisten säännösten tulkinta ei ole oikeuskäytännössä osoittautunut ongelmalliseksi. Seksuaalisen teon luonnehdinta on tarpeellinen, koska seksuaalinen teko on määritelty luvun 10 §:n 2 momentissa on hyvin laajaksi. Säännöksen perusteluissa todetaan, että ilmaisu on niin neutraali, ettei se sellaisenaan aseta oikeastaan muuta rajoitusta kuin, että teon on liityttävä seksuaalisuuteen. Seksuaalisesta teosta esitetään esimerkkeinä mm. toisen koskettelu tai toiselle esiintyminen ja pornografisten filmien katselu. Säännöksen kritiikki on osittain perustunut käsitykseen, että rangaistavuuden edellytyksenä on sukupuoliyhteyteen rinnastettava, olennaisesti lapsen koskemattomuutta loukkaava teko. Sen lisäksi, että säännöksellä suojataan lapsia hyvin erilaisilta teoilta, sillä suojataan myös eri ikäisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia lapsia ja teon luonnetta koskeva vaatimus on tarpeellinen." -Psykoseksuaali