KK 402/2003 vp - Päivi Räsänen /kd KIRJALLINEN KYSYMYS 402/2003 vp Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin tutkintaresurssit Eduskunnan puhemiehelle Internet on tehokas verkkoviestinnän mahdollistava tietojärjestelmä, jolla voidaan nopeasti saattaa materiaalia suuren ihmisjoukon saataville. Vapaus on verkkoviestinnän suurin vahvuus, mutta se on yhteiskunnan kannalta myös heikkous rikollisen toiminnan kohdalla. Sisällöllisesti rikollista ainesta on mahdollista saattaa helposti herkkien ihmisryhmien, kuten lasten, nuorten ja henkisesti epävakaiden, tutustuttavaksi. Globaalin luonteensa ja toimintaympäristönsä monimuotoisuuden takia Internet on haasteellinen valvottava. Verkon valtioiden rajat ylittävä luonne sekä mahdollisuus anonyymiin toimintaan vaikeuttaa viranomaisten puuttumista laittomaan ja haitalliseen sisältöön. Verkko ei ole kokonaisuutena yksittäisen organisaation hallinnassa. Se ei kuitenkaan ole hallitsematon muodostuessaan itsenäisistä osista, joilla kullakin on oma haltijansa. Ostoskeskus Myyrmannin pommiräjähdyksen seurauksena sisäasiainministeriö asetti Internet-työryhmän selvittämään sekä mahdolliset lainsäädäntöön liittyvät tarpeet että tekniset mahdollisuudet, jotta Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin levittämistä voitaisiin rajoittaa tai estää. Työryhmä suosittaa 15.10.2003 julkistamassaan raportissa, että "rikollisen materiaalin julkaisemista tulisi ensisijaisesti rajoittaa koulutuksella, valistuksella ja tehokkaalla itsesääntelyllä." Työryhmä ehdottaa myös oikeudellisten edellytysten eli lainsäädännön saattamista tasolle, joka "mahdollistaa sisältörikosten selvittämisen ainakin kansallisissa tietojärjestelmissä". Lisäksi työryhmä toteaa, että "[y]hteiskunnassa erilaisiin haitallisiin ilmiöihin puuttuminen rikosoikeudellisin keinoin tulisi olla aina viimekätinen keino." Työryhmän kaipaama lainsäädännön uudistus tapahtuu 1.1.2004 voimaantulevalla lailla sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003 ). Lain yksi tarkoitus on estää sisällöltään selvästi lainvastaisen materiaalin levittäminen. Rikoslaki on työryhmän mielestä selkeä lainvastaisen materiaalin tekijän osalta. Sen sijaan muiden toimijoiden, kuten operaattoreiden ja palveluntarjoajien, vastuu laittomasta materiaalista on vielä jäsentymätön. Nettirikollisuuden torjunta edellyttää riittävästi erikoistunutta työvoimaa sekä ajantasaista laitteistoa. Herää kysymys, onko poliisille varattu riittävästi resursseja tutkia Internetin sisältörikoksia parantuvan lainsäädännön myötä. Kysymyksen taustalla on erityisesti eräs saatananpalvontaan viittaava sivusto, jolla opastetaan ja kannustetaan rienaavasti muun muassa väkivaltaisiin tekoihin. Sivuston tekijälle langetettiin kristinuskoa halventavan aineiston takia päiväsakkoja uskonrauhan rikkomisesta, mutta materiaali on julkaistu tuomion jälkeen uudelleen toisella palvelimella kaikkien nähtäville. Onko tämä mahdollista lainmuutoksen jälkeen? Riittävätkö poliisin voimavarat rikollisen aineiston, esimerkiksi lapsipornografian, pikaiseen tutkintaan materiaalin saamiseksi mahdollisimman nopeasti pois levityksestä? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko poliisille varattu riittävästi resursseja Internetin sisältörikosten tutkimiseksi verkon laajuus ja tavoittavuus huomioituna, että rikollinen aineisto saadaan mahdollisimman nopeasti pois levityksestä? Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2003 Päivi Räsänen /kd